Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Rampautettukin Suomi maksaisi eläkkeet mukisematta

Rampautettukin Suomi maksaisi eläkkeet mukisematta

Shutterstock.com
​Eläketurvakeskus (ETK) on kehittänyt skenaarioita työn muutoksen mahdollisista seurauksista eläkejärjestelmälle ja julkiselle taloudelle. Laskelmista selviää, että pahimmassakaan tapauksessa suomalaiset eivät jäisi ilman eläkkeitään. Laskelmilla on arvioitu talouskasvun pysähtymisen, täystyöllisyyden, yrittäjyyden merkittävän kasvun tai tuloerojen kärjistymisen vaikutuksia.

Talouskasvun pysähtyminen kuin seinään toisi korotuspainetta työeläkemaksuihin ja kasvattaisi julkisen talouden velkaa huomattavasti. Siitä huolimatta ansiokehityksen pysähtyminen ei vaikuttaisi jo maksussa oleviin ja kart­tuneisiin eläkkeisiin. Eläkkeiden tasokaan ei heikkenisi.

Päinvastainen, kunnianhimoisempi skenaario maalaa 80 prosentin työllisyysasteen vuoteen 2030 mennessä, mikä tarkoittaisi käytännössä täystyöllisyyttä. Tällainen nousupyrähdys lähes poistaisi julkisen talouden kestävyysvajeen mutta vaatisi työurien huomattavaa pidentämistä. Korkea työllisyys nostaisi keskieläkettä selvästi nykyennustetta korkeammaksi sekä euromääräisesti että ansiotasoon suhteutettuna ja eläkejärjestelmän rahoitustilanne helpottuisi, ETK arvioi.

Jos tuloerot ampaisisivat kasvuun, sen näkyminen eläkejärjestelmässä kestäisi noin vuosikymmenen. Skenaariolla ei olisi merkittävää vaikutusta työeläkkeiden rahoitukseen, mutta eläke-erot kasvaisivat, viiveellä tosin.

Neljännessä skenaariossa yrittäjyys yhteiskunnassa lisääntyisi valtavasti. Tässä skenaariossa lakisääteisten eläkemenojen osuus BKT:sta ja eläkkeiden taso alenisivat hieman pitkällä aikavälillä. Toisaalta ETK arvioi työntekijän eläkemaksun nousevan.