Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Riihestä parannusta opintotukeen

Riihestä parannusta opintotukeen

​”Opintotuki uudistui hallituksen kehysriihessä juuri siihen suuntaan kuin pitikin,” kertoo Finanssialan Keskusliiton asiantuntija Ulla Halonen tyytyväisenä. Hallituksella oli opintotuen uudistamiseksi esillä useita keskenään kilpailevia malleja, joista valittiin finanssialan kannattama lainahyvitykseen pohjautuva malli. Opintoraha pysyi kuitenkin pääpiirteittäin ennallaan.

​Opintotuen uudistaminen kuohutti tunteita opiskelijoiden piirissä, sillä yhtenä vaihtoehtona väläyteltiin myös pelkkään opintolainaan pohjaavaa tukimallia. Tämä ei ollut opiskelijoiden mieleen, vaan opiskelijat vetosivat hallitukseen useilla paikkakunnilla opintoraha-pohjaisen tuen säilyttämisen puolesta. Helsingin keskustassa mielenosoitukseen kokoontui kehysriihen alla yli 5 000 opiskelijaa osoittamaan mieltään opintoraha-mallisen tuen puolesta. Jo aiemmin opiskelijat ovat vaatineet opintotuen sitomista elinkustannusindeksiin, mikä toteutuu nyt kaikilla koulutusasteilla.

Uusi malli tekee lainanotosta houkuttelevamman

Uuden mallin keskeisin uudistus on se, että nykyisin vasta valmistumisen jälkeen verotuksessa tehtävä opintolainavähennys korvautuu lainahyvityksellä.  Tällöin valtio sitoutuu maksamaan pankille 40 prosenttia opiskelijan opintolainan 2 500 euroa ylittävästä osuudesta, mikäli opiskelija valmistuu ajallaan. Eli jos lainaa olisi opintojen päättyessä 10 000 euroa, maksaisi valtio 40 prosenttia 7 500 eurosta. Opiskelijalle itselleen jäisi takaisin maksettavaa opintolainaa 7 000 euroa.
 
Nyt voimassa olevassa vanhassa mallissa opintolainan yli 2 500 euroa ylittävästä osuudesta 30 prosenttia saa vähentää valmistumisen jälkeen verotuksessa, mikäli opinnot on suoritettu ajoissa. Summa vähennetään pääsääntöisesti tuloverosta.
 
”Tämä nyt valittu opintolainahyvitysmalli kannustaa opiskelijaa valmistumaan tavoiteajassa, ja on opiskelijalle huomattavasti selkeämpi hahmottaa kuin tähän asti voimassa ollut malli,” Halonen kertoo. ”Opiskelijoille on ollut monesti vaikeaa ymmärtää opintolainavähennystä ja miten sitä voi hyödyntää. Selkeä lainapääoman maksu taas on paljon helpommin hahmotettavissa. Opintolainan ottaminen tehdään tällä tavoin houkuttelevammaksi, mutta siihen ei silti pakoteta.”

Opintolainojen korkosäännöistä yksinkertaisemmat 

Tukea selkeytettiin poistamalla opintolainojen korkojen verovähennysoikeus. Sen taloudellinen merkitys oli opiskelijan kannalta katsottuna melko vähäinen ja sen kannustavuus suhteellisen pieni. Samalla poistettiin myös opiskelijan velvollisuus maksaa yhden prosentin suuruista korkoa lainasta jo opiskeluaikana. ”Nämä summat ovat yleensä varsin pieniä, mutta jopa se pieni yhden prosentin koronmaksu opintoaikana on aiheuttanut joillekin opiskelijoille vaikeuksia. Niiden pienistä korkosummista syntyneiden rästien vuoksi on sitten saattanut olla hankala saada lainaa,” FK:n Ulla Halonen kertoo.
 
Halonen oli mukana Finanssialan Keskusliiton edustajana opintolainavähennyksen  uudistamista pohtineessa työryhmässä. Nyt kehysriihessä läpi mennyt opintolainahyvitysmalli oli FK:n kannattama. Muutosten vieminen käytäntöön etenee nyt jatkovalmisteluun.

Mikä muuttuu opintotuessa?


Kaikki koulutusasteet

• Parannetaan opintolainan käyttökelpoisuutta luopumalla 1 %:n koron maksusta opiskeluaikana ja korkoavustuksen tulorajojen sitomisella indeksiin
• Luovutaan opintovelan korkojen verovähennysoikeudesta 2015
• Opintoraha sidotaan indeksiin

Toinen aste
• Korotetaan itsenäisesti asuvien 18–19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulorajoja vaiheittain (1.8.2014 ensimmäinen korotus 30 %, koskee tukea leikkaavia tulorajoja)
• Selkeytetään toisen asteen tukiajan laskentaperusteita ja yksityisten oppilaitosten opintotukioikeutta

Korkea-aste
• Otetaan käyttöön opintolainahyvitys 1.8.2014 tai sen jälkeen korkeakoulututkinnon suorittamisen aloittaville
• Lyhennetään kaikkiin korkeakouluopintoihin tarkoitettua tukiaikaa 70 tukikuukaudesta 64 tukikuukauteen
• Otetaan käyttöön vähimmäisopiskelukriteeri opintojen edistymisen seurannassa