Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Kauppi demareille: Finanssiala suurimpia veronmaksajia

Kauppi demareille: Finanssiala suurimpia veronmaksajia

​”Finanssialan yritykset ovat jo tällä hetkellä Suomen suurimpia veronmaksajia. Demarit ehdottavat alalle uutta rahoitustoimintaveroa perustellen sitä finanssisektorin aliverotuksella. Tällaiselle väitteelle ei löydy katetta”, sanoo Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

​Finanssialan maksama yhteisöveropotti kohosi vuonna 2016 noin 651 miljoonaan euroon, joka on 12 prosenttia veron koko tuotosta. Yhteisöveroakin suurempi potti finanssialan maksamista veroista on arvonlisäveron suuruinen vakuutusmaksuvero, jota alan yhtiöt keräsivät ja tilittivät 748 miljoonaa euroa.

SDP:n mukaan finanssisektorin aliverotus syntyy arvonlisäverottomuuden myötä saatavasta edusta. Vaikka finanssipalvelut ovat pääosin arvonlisäverotuksen ulkopuolella, se ei tarkoita, että alan yritykset ovat aliverotettuja. Arvonlisävero on kulutukseen kohdistuva vero, jonka myyjä lisää tavaran tai palvelun myyntihintaan ja tilittää valtiolle. Veron maksaa siis kuluttaja, ei tuottaja.

”Arvonlisäverottomuus ei ole alalle etu vaan suuressa määrin rasite. Alan yritykset investoivat nyt paljon mutta eivät voi vähentää omiin hankintoihinsa sisältyvää arvonlisäveroa muiden yritysten tavoin. Tämä lisää finanssipalveluiden tuotantokustannuksia arvioidemme mukaan noin 300 miljoonaa euroa vuosittain”, kertoo Kauppi.

Ehdotettu vero ei olisi oikea arvonlisävero, vaan se perustuisi finanssiyritysten maksamiin palkkoihin. Kaupin mukaan on selvää, että veron käyttöönotto loisi kannusteen siirtää työvaltaisia toimintoja maihin, joissa vastaavaa veroa ei ole. ”Suomi menettäisi työpaikkoja. Ruotsissa toissa vuonna esitetty 15 prosentin palkkasummavero olisi tutkimusten mukaan johtanut lähes joka viidennen työpaikan menetykseen pankkisektorilla. Koko finanssisektorilta työpaikkoja olisi kadonnut jopa 16 000. Suomessa ala työllistää noin 40 000 työntekijää, joten vaikutus olisi merkittävä meilläkin.” Ruotsin hallitus veti sittemmin veroesityksensä pois.

”Pankit ja monet muut finanssialan yritykset toimivat taloudessa välittäjän roolissa. Demareiden esittämä rahoitustoimintavero siirtyisi todennäköisesti suurelta osin asiakkaiden maksettavaksi. Viime kädessä tämä riippuu toki markkinaolosuhteista”, Kauppi toteaa.

Rahoitustoimintaveron ohella SDP esittää institutionaalisille sijoittajille kuten eläkeyhtiöille ja sijoitusrahastoille uusia veroja osingoille ja kiinteistösijoituksille. Näillä muutoksilla olisi konkreettisia vaikutuksia esimerkiksi eläkemaksuihin.  

”Eläkeyhtiöiden tuottojen pieneneminen luo automaattisesti painetta työeläkemaksun nostoon. Tällaista politiikkaa ei voi pitää oikeansuuntaisena tilanteessa, jossa maksuihin kohdistuu muutenkin nousupaineita”, painottaa Kauppi.

Suitset veronkierrolle ja harmaalle taloudelle

SDP:n vero-ohjelma sisältää näkökulmia myös kansainvälisen veronkierron torjuntaan. Suomalainen finanssiala pitää tätä tärkeänä ja osallistuu itse aktiivisesti harmaan talouden vastaiseen työhön. Tässä teknologian hyödyntämiselle on iso tilaus.

”Veroparatiisien ja veronkierron kitkemiseen tähtäävien toimien on oltava kansainvälisesti mahdollisimman laajoja. EU:n on aktiivisesti edistettävä OECD:n ja muiden foorumien kautta verokeinottelun estämistä. Vain silloin niillä on riittävää vaikuttavuutta”, sanoo Kauppi.

Kaupin mukaan finanssiala kannattaa digitaalisten innovaatioiden parempaa hyödynnettävyyttä myös verotuksen toteutuksessa ja tietojen vaihdossa. ”Lähdemme siitä, että kaikessa kansalaisten ja yritysten viranomaisasioinnissa on tarjottava digitaalinen palvelumuoto. Suomessa on jo pitkään ollut käynnissä pankeille tulevien viranomaistiedustelujen sähköistämishanke. Saadut kokemukset sähköisestä tietojenvaihdosta ovat hyvin positiivisia.”