Suomalaisista 70 prosenttia pitää itseään suunnitelmallisena rahankäyttäjänä. Omalla esimerkillä ja myönteisellä tavalla puhua raha-asioista voi puolestaan vaikuttaa oman jälkikasvun talouskäyttäytymiseen. Vanhempansa suunnitelmallisiksi rahankäyttäjiksi arvioivat pitivät useammin myös itseään suunnitelmallisina. Tiedot käyvät ilmi LähiTapiolan ja Marttojen kyselytutkimuksesta.
Vastaajat arvioivat tutkimuksessa itseään ja vanhempiaan rahankäyttäjänä, eli näkemys talouskäyttäytymisen periytymisestä perustuu vastaajien omaan arvioon:
- 70 prosenttia suomalaisista pitää itseään suunnitelmallisina rahankäyttäjinä. 23 prosenttia arvioi itsensä huolettomiksi rahankäyttäjiksi.
- 80 prosenttia niistä, jotka arvioivat vanhempansa suunnitelmallisiksi, arvioivat itsensäkin suunnitelmalliseksi rahankäyttäjäksi.
- Jos vastaaja arvioi molemmat vanhemmat huolettomiksi, enää niukka enemmistö (51 %) arvioi itsensä suunnitelmallisiksi.
- Oma äiti arvioitiin hieman useammin suunnitelmalliseksi kuin oma isä: 75 prosenttia vastaajista piti omaa äitiään suunnitelmallisena.
- Reilut 70 prosenttia itsensä suunnitelmalliseksi arvioineesta katsoi, että omasta täysi-ikäisestä lapsesta oli myös tullut suunnitelmallinen rahankäyttäjä.
Vanhempien suhtautuminen talouteen tärkeää
Tutkimustulokset antavat osviittaa siihen suuntaan, että vanhempien rahankäyttötavat ja puhetyylinsä raha-asioista puhuttaessa vaikuttavat nuorten talouskäyttäytymiseen.
Yksityinen varautuminen ja hyvät taloustaidot ovat entistä tärkeämmässä roolissa pitkäikäisyyden, sosiaaliturvan paineiden ja yhteiskuntamurroksen takia.
”Jos omat vanhemmat ovat huolehtineet säästämisestä ja omaisuuden sekä itsensä vakuuttamisesta, myös jälkipolvet näyttävät seuraavan perässä. Liian harvalla on kuitenkin ennakoiva säästäminen ja isoihin riskeihin varautuminen elämäntapana”, sanoo tutkimuksen tilanneen LähiTapiola Henkiyhtiön johtaja Ville Niiranen.