Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Sinun tietosi eivät ole sinun

Sinun tietosi eivät ole sinun

Shutterstock.com
​Lähes kaikesta mitä ihminen tekee, jää digitaalinen jälki ja jonkinlaista hyödynnettävää tietoa. Tietomäärä kasvaa koko ajan, ja mitä enemmän tietoa on, sitä arvokkaampaa se on. Miten voidaan estää tiedon pääseminen vääriin käsiin? Pohtimassa data-asiantuntija Antti Poikola ja rikoskomisario Sari Sarani, jotka osallistuvat Finanssiala ry:n ja liikenne- ja viestintäministeriön keskustelutilaisuuteen SuomiAreenassa.

Elokuvan katselu suoratoistopalvelussa, sovelluksen asentaminen puhelimeen tai kanta-asiakaskortin vingutus apteekissa: lähes kaikesta ihmisen toiminnasta jää vaihtelevan kokoinen määrä tietoa. Luonnollisesti kauhuelokuvien ystävää ilahduttaa, kun palvelu osaa datan perusteella suositella lisää mieluista katsottavaa. Usein palveluita ei olisi olemassakaan ilman niiden keräämää dataa. Datan avulla suunnattu markkinointi saattaa parantaa palvelua merkittävästi. Ongelmat kuitenkin alkavat, jos dataa käytetään muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on kerätty.

"Jos taskulamppusovellus ilmoittaa tarvitsevansa yhteystietoluettelon tiedot, kannattaisi hälytyskellojen soida. Varsinkin ilmaiset mobiilisovellukset rahoitetaan usein myymällä käyttäjädataa", data-asiantuntija Poikola sanoo.

Suuria datamääriä voi joutua vääriin käsiin myös tietomurtojen yhteydessä. Meistä kaikista kerätään jatkuvasti valtava määrä tietoa, jota voi käyttää vaikkapa kiristykseen tai aggressiiviseen markkinointiin.

"Muuta ei oikein ole tehtävissä kuin luottaa tietojen haltijan tietoturvaan. Esimerkiksi terveystiedot sisältävät usein hyvinkin arkaluontoista materiaalia", KRP:n nettitiedustelusta vastaava rikoskomisario Sarani muistuttaa.

Tietoverkot eivät kunnioita valtioiden rajoja, ja kansainvälisyys vaikeuttaa tietomurtojen selvittelyä. Rikoksesta epäilty tai murrolla saatu tieto voi olla maassa, jonka viranomaisten kanssa on hankalaa tehdä yhteistyötä. Tieto voi myös olla vaikeasti määritettävässä paikassa tai useassa paikassa samaan aikaan. Verkossa olevaa tietoa on myös hyvin vaikea saada pois.

Saanko luvan?

"Ihmisten suhtautumisen datamääriin ja omiin tietoihinsa pitäisi mullistua kokonaan", Poikola visioi. "Ihmisten tulisi ymmärtää heitä koskevan datan arvo. Päätösvalta sen käytöstä on oltava yksilöllä, ja käyttäjän tulee aina antaa suostumuksensa tietojen käyttöön."

Jos sovellus kysyisi joka käänteessä lupaa milloin mistäkin tiedonjyvästä, kysymykset kärsisivät nopeasti inflaation eikä kukaan jaksaisi kiinnittää niihin huomiota. Poikola vertaa tilannetta internetin suurimpaan valheeseen: rastiin, jonka mukaan käyttäjä on lukenut ja ymmärtänyt käyttöehdot.

"'Kyllä, tietojani saa käyttää' muuttuisi pelkäksi hidasteeksi, eikä kukaan pysähtyisi miettimään, mihin on oikeasti antanut luvan. Tietojen luovuttamiseen pitäisikin ottaa avuksi teknologia. Kysymyksiin vastailisi sovellus, jolle olisi annettu ohjeet, kuinka laajasti tietoja annetaan, kuinka paljon niitä annetaan kaupalliseen tai markkinointikäyttöön ja niin edelleen. Vasta ennakkomääräysten rajat ylittävään kysymykseen tarvitsisi käyttäjän vastata henkilökohtaisesti. Tämä myös ohjaisi yrityksiä tarkastelemaan datankeruunsa etiikkaa", Poikola maalailee.

Finanssiala ry sekä liikenne- ja viestintäministeriö järjestävät SuomiAreenassa toimittaja Tuomas Enbusken vetämän talk show'n, jossa keskustellaan digitaloudesta ja asiakastietojen hyödyntämisestä. Keskustelu käydään Puuvillan kauppakeskuksen lavalla keskiviikkona 12.7. kello 11.45–13.00.