Suomessa saa tehdä jo nyt Euroopan suurimpia lähimaksuja

Lähimaksua kannattaa kokeilla viimeistään nyt. Silloin maksupäätteeseen ei tarvitse koskea maksutapahtuman yhteydessä. Arvion mukaan korttimaksuista noin 60 prosenttia on lähimaksuja. Kuva: Shutterstock.com

Suomessa on oltu edelläkävijöitä lähimaksurajojen nostossa. Vuosi sitten lähimaksun korkein kertaostosumma nostettiin Suomessa 25 eurosta 50 euroon. Se on suurin mahdollinen summa, jonka eurooppalainen pankkivalvoja tällä hetkellä korttien lähimaksuille hyväksyy. Lähimaksurajan nosto vaatisi ensin eurooppalaisen pankkivalvojan päätöksen ja sen jälkeen usean toimijan yhteispeliä.

​Koronaepidemian vuoksi moni on havainnut lähimaksujen olevan hygieeninen tapa maksaa ostoksia, sillä sitä käytettäessä PIN-koodin näppäilykerrat maksupäätteeseen harvenevat. Kokonaan maksupäätteen näppäilystä pääsee eroon käyttämällä älypuhelimen mobiilimaksua tai lähimaksusovelluksia. Mobiililaitteissa lähimaksun turvallisuudesta huolehditaan joko näppäilemällä tunnusluku mobiililaitteeseen tai sitten sormenjälki- tai kasvotunnistuksella.

Myös muut maksutavat ovat edelleen toimivia, kun maksaessa toimii järkevästi – eli huolehtii käsihygieniasta puhdistamalla käsiä tai koskee maksuvälineisiin hansikkaat kädessä.

Voisiko lähimaksurajoja nostaa koronan vuoksi?

Maksukorteilla tehtävien lähimaksujen enimmäissummille on määritelty Euroopan tasolla katto. Siitä päättää eurooppalainen pankkivalvoja EBA. Pankit ja muut toimijat voivat tahtoessaan määritellä myös matalampia rajoja lähimaksamiseen. Kertamaksu ei pankkivalvojan nykyisen teknisen standardin mukaan voi olla enempää kuin 50 euroa.

Lähimaksurajojen nosto vaatisi paitsi eurooppalaisen pankkivalvojan päätöksen, myös teknisesti monen toimijan yhteispeliä: muutoksessa olisi oltava mukana kortteja myöntävien pankkien lisäksi kauppiaat, maksupäätteiden toimittajat ja itse maksukorttiyhtiöt.

”Korona-viruksen vaikutuksesta kortilla tehtävien kertamaksujen suuruuteen ei ole vielä tarkkaa tietoa – tilanne elää koko ajan. Mahdollista tarvetta nostaa lähimaksun kertaostoksen summaa täytyisi arvioida huolellisesti yhdessä pankkivalvojien, maksukorttiyhtiöiden, pankkien ja muiden maksutapahtumaan liittyvien toimijoiden kanssa. Koronaa edeltävien tilastotietojen mukaan lähimaksun käytössä on vielä reippaasti nostovaraa, sillä korttimaksuista vasta reilut 60 prosenttia maksetaan lähimaksulla!” sanoo Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Kirsi Klepp.

Kuuntele 10 minuutin Alivakuutussihteerin koronaekstra lähimaksamisesta – pääset kuulemaan jutun taustat.

Muut tulevat Suomen perässä

”Suomi oli edelläkävijä ja nosti jo vuosi sitten kertamaksun rajan 50 euroon. Tuolloisen tiedon mukaan 50 euron raja kattaisi suuren osan suomalaisten päivittäisistä korttimaksuista. Tilastojen perusteella lähimaksun suosio on kasvanut vuodesta toiseen kohisten, mutta vielä on monta kuluttajaa, jotka eivät ole ottaneet lähimaksua käyttöön. Siihen on nyt erinomainen mahdollisuus”, Klepp toteaa.

Jotkut Euroopan maat ovat jo tehneet muutoksia maksukorttien lähimaksurajoihinsa, mutta nekin pysyvät eurooppalaisen viranomaisen määrittämän maksukaton sisällä. Alankomaissa on myös nostettu peräkkäisten maksujen yhteissumman rajaa, jonka jälkeen PIN-koodia kysytään. Eurooppalaisen valvojan sääntöjen mukaan lähimaksukortilla maksaessa peräkkäisten maksujen yhteissumma voi olla korkeintaan 150 euroa, minkä jälkeen maksupäätteen on kysyttävä PIN-koodia. Ylipäänsä peräkkäisiä maksutapahtumia ilman PIN-koodin kyselyä voi olla enintään viisi kappaletta. Jokainen maa voi päättää myös alemmista rajoista.

”Eli voi käydä usean kerran alle 50 euron ostoksilla, mutta kun peräkkäisten alle 50 euron ostosten yhteenlaskettu arvo ylittää 150 euroa tai maksukertoja on yli viisi, on PIN-koodi syötettävä. Tätä peräkkäisten maksujen yhteenlasketun summan rajaa Alankomaat nosti 100 euroon – ei kertamaksun enimmäisrajaa”, Klepp selventää. Suomessa tunnusluvun kyselytiheyteen vaikuttavat myös muut pankkien ja maksupäätteiden turvatoimet, jotka aiheuttavat PIN-koodin kyselyä maksutapahtuman yhteydessä kuluttajan silmin katsoen epäsäännöllisesti.