Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssialan Keskusliitto > Uutismajakka > Suuria asuntolainoja otetaan aiempaa vähemmän

Suuria asuntolainoja otetaan aiempaa vähemmän

​Suomalaisten ottamien suurten asuntolainojen kasvu on taittunut ja keskimääräinen asuntolainan takaisinmaksuaika on hieman lyhentynyt. Lainanottajat ovat varautuneet hyvin korkojen nousuun lisäämällä säästämistä. Nämä tiedot selviävät Finanssialan Keskusliiton Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimuksesta, johon haastateltiin 2 400 15–74-vuotiasta henkilöä helmikuussa 2014.
Suomalaisista joka kolmannella on asuntolainaa ja keskimääräinen asuntolainamäärä on 89 200 euroa. Keskimääräisen lainasumman kasvu taittui nyt ensimmäisen kerran 15 vuoteen. Samoin uusien asuntolainojen keskikokojen kasvuvauhti on taittunut. Viimeisen kahden vuoden aikana otetut asuntolainat ovat olleet keskimäärin 114 000 euroa, kun kahden viimeisen vuoden aikana otetut asuntolainat olivat vuosi sitten keskimäärin 120 500 euroa. Etenkin suurten, yli 150 000 euron lainojen määrä on kääntynyt laskuun. Asuntolainamäärien kehitys on kuitenkin ollut erilaista pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa. Pääkaupunkiseudulla keskimääräiset lainamäärät ovat kasvaneet viime kevääseen verrattuna, mutta muualla Suomessa laskeneet. Taustalla ovat alueiden väliset erilaiset  asuntojen hintakehitykset.
 
Asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on laskenut alle 17 vuoteen. Useimmiten asuntolaina otetaan 20 vuodeksi. Asunnon oston lainaosuus on laskenut. Tällä hetkellä keskimäärin 71 prosenttia asunnon ostosta on rahoitettu lainalla, kun vuosi sitten luku oli 75 prosenttia.
 
”Tutkimuksen tulokset heijastavat hyvin tämän hetkistä taloustilannetta. Työttömyyden ja lomautusten uhka on lisääntynyt. Kotitalouksien varautuminen pahanpäivän varalle sekä toisaalta halu kasvattaa omaa varallisuuttaan näkyvät lisääntyneenä säästämisenä ja sijoittamisena. Varovaisuus näkyy myös luotonotossa”, Finanssialan Keskusliiton rahoitusasiantuntija Ulla Halonen sanoo.

Suomalaisten taloudenpito vastuullista – korkojen nousuun varaudutaan

Asuntolainanottajista 72 prosenttia on varautunut korkojen nousuun pitkään jatkuneesta matalasta korkosuhdanteesta huolimatta. Näin ovat tehneet erityisesti suurten asuntolainojen ottajat. Entistä useampi varautuu mahdolliseen koronnousuun säästämällä, sillä korkojen nousuun varautuvista peräti 36 prosenttia on säästänyt koronnousun varalta, kun vuosi sitten säästäjiä oli 25 prosenttia. Nyt aiempaa useammalla lainanottajalla on samanaikaisesti säästöjä ja sijoituksia. Lainanottotilanteessa on nähty oleelliseksi mitoittaa takaisinmaksun kuukausierä niin, että lainanhoidosta selviää myös korkojen noustessa.
 
Runsaalla 60 prosentilla asuntoluotollisista on tasaerälaina, jossa laina-aika joustaa koron muuttuessa eikä korkotason nousu vaikuta kuukausittaiseen lainanhoitomaksuun. Joka neljäs lainaa ottaneista on varautunut lainakustannusten nousuun korkokattosopimuksella.
Valtaosa, eli kolme neljäsosaa lainanottajista on maksanut lainaansa alkuperäisen suunnitelman mukaan. Lainanottajista 16 prosenttia on käyttänyt lyhennysvapaita jaksoja viimeisen vuoden aikana, osuus on pysynyt edellisvuoden tasolla.

Säästäminen kasvussa – rahastot lisäävät suosiota  

Suomalaisten kiinnostus säästämistä ja sijoittamista kohtaan on edelleen kasvanut. Säästömuodoista suosituinta on tilisäästäminen. Erityisesti rahastojen suosio on kasvanut, mikä on ollut havaittavissa myös kotimaisen rahastopääoman viimeaikaisista ennätyslukemista. Nyt 24 prosentilla kaikista tutkimukseen vastanneista oli rahastosijoituksia, kun vuosi sitten lukema oli 19 prosenttia.
 
”Rahastot ovat osoittautuneet kuluttajille helpoiksi sijoituskohteiksi. Niiden avulla sijoitusten hajauttaminen on helppoa, ja sijoittamaan pääsee jo pienillä summilla”, Ulla Halonen toteaa.
 
Tutkimuksen haastattelut on tehnyt IROResearch Oy.