Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Suurin osa puoluejohtajista vastustaa rahoitusmarkkinaveroa

Suurin osa puoluejohtajista vastustaa rahoitusmarkkinaveroa

​Puolueiden puheenjohtajista Jyrki Katainen, Timo Soini, Juha Sipilä, Carl Haglund ja Päivi Räsänen ovat Finanssialan Keskusliiton (FK) kanssa samaa mieltä siitä, että 11 EU-maan valmisteltavana oleva rahoitusmarkkinavero olisi toteutuessaan haitallinen kaikille EU-maille. Puheenjohtajat Jutta Urpilainen, Paavo Arhinmäki ja Ville Niinistö puolestaan kannattavat veron käyttöönottoa. FK kysyi puoluejohtajien mielipidettä asiaan tuoreessa Finanssialan Majakka -julkaisussa.

​Rahoitusmarkkinavero oli tiistaina myös EU:n valtiovarainministereiden kokouslistalla Brysselissä. Veron käyttöönottoa suunnittelevat maat antoivat kokouksen yhteydessä julkilausuman, jossa ne ilmoittivat tavoittelevansa sopua veromallista vuoden loppuun mennessä. Maat ovat sopineet myös, että veron portaittainen käyttöönotto alkaisi viimeistään vuonna 2016. Slovenia on jäänyt pois veroa suunnittelevien maiden joukosta, joten ns. tiivistetyn yhteistyön maita on enää 10.
 
FK:n kyselyssä Kokoomuksen Jyrki Katainen sanoo, että rahoitusmarkkinavero söisi kasvua ja työpaikkoja. Samoilla linjoilla on perussuomalaisten Timo Soini. RKP:n Carl Haglundin mielestä vero vääristäisi markkinoita ja voisi toimia teoriassa vain globaalina ratkaisuna. Keskustan Juha Sipilä sanoo, ettei veron käyttöönotto ole Suomen edun mukaista, vaikka hän ymmärtääkin, että osa EU-maista pohtii asiaa. Kristillisten Päivi Räsäsen mukaan veron valmistelusta pitäisi luopua, koska siitä ei tule koko EU:ta kattavaa. Räsänen vastustaa myös EU:n talousarvion rahoittamista EU:n omilla veroilla.
 
SDP:n Jutta Urpilaisen mukaan rahoitusmarkkinaverolla olisi mahdollista hillitä talousjärjestelmää epävakauttavaa spekulaatiota. Samaa mieltä ovat Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki ja Vihreiden Ville Niinistö. Niinistön mielestä vero olisi myös hyvä EU-tason rahoituslähde. Urpilainen puolestaan näkee sen mahdollisuutena kerätä varoja esimerkiksi EU:n sosiaalisen ulottuvuuden kehittämiseen.
 
Finanssiala vastustaa rahoitusmarkkinaveroa ja on listannut sen kahdeksan turhimman, valmistelussa olevan EU-säännöksen listalle. Rahoitusmarkkinavero, eli finanssitransaktiovero, hyydyttäisi Euroopan talouskasvua. Se lisäisi finanssialan ja sen asiakkaiden kustannuksia, heikentäisi rahoitusmarkkinoiden toimivuutta ja johtaisi markkinatoimintojen siirtymiseen EU:n ulkopuolisiin maihin.
 
Veron käyttöönotto haittaisi myös suomalaista finanssialaa, vaikka Suomi ei olekaan mukana veron käyttöönottoa valmistelevien maiden joukossa. Vero koskisi myös sen piiriin kuulumattomia maita, sillä sitä perittäisiin muun muassa kaikista arvopapereista, jotka on laskettu liikkeelle veroa perivissä maissa, riippumatta siitä, minkä maan pörssissä kauppaa käydään tai ketkä ovat kaupan osapuolia.
 
Rahoitusmarkkinavero vaikuttaisi myös suoraan alentavasti eläketurvaan. Kustannuksen maksaisivat tulevaisuuden eläkkeensaajat. Työeläkesijoituksista maksettavan veron aiheuttamat kulut voitaisiin lain mukaan kattaa vain työeläkemaksuja korottamalla tai eläke-etuuksia heikentämällä.