Suomalaisten ottamien asuntolainojen keskikoon kasvu on
Finanssialan Keskusliiton ”Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat”
-tutkimuksen mukaan tasaantunut. Lainanottajat ovat varautuneet hyvin
korkojen nousuun ja valtaosa heistä maksaa lainaansa alkuperäisen
maksusuunnitelman mukaan. Tutkimusta varten haastateltiin 2 400 15-74
-vuotiasta henkilöä helmikuussa 2013.
Kotitalouksien taloudellinen tilanne näyttää tutkimuksen tulosten mukaan hyvältä, vaikka työttömyydestä ja lomautuksista johtuva tulojen lasku alkaa näkyä epävarmuuden lisääntymisenä. ”Tilanne on hieman heikentynyt viime keväästä. Niiden kotitalouksien määrä on kasvanut, joilla tulot ovat menoja pienemmät”, sanoo Finanssialan Keskusliiton rahoitusasiantuntija Ulla Halonen.
Suurin osa tukalassa tilanteessa olevista selviää Ulla Halosen mukaan säästöillään. Noin kaksi prosenttia joutuu ottamaan lainaa menojensa kattamiseen. Heitä on eniten 18–24-vuotiaiden joukossa.
Lainanottajilla säästöjä ja sijoituksia
Suomalaisista joka kolmannella on asuntolainaa. Tavallisimmin sitä on otettu oman vakituisen asunnon ostoon. Entistä useampi on ottanut sitä myös asunnon peruskorjaukseen.
Asuntolainojen keskikoon kasvu on tasaantunut ja myös suurten yli 150 000 euron lainojen kasvuvauhti on hieman hidastunut. Viimeisen kahden vuoden aikana otetut asuntolainat ovat olleet keskimäärin 120 500 euroa. Keskimääräisen asuntolainan koko on tällä hetkellä 89 500. Varsin monella lainanottajalla on samanaikaisesti säästöjä tai sijoituksia. Suurimmat asuntolainat ovat talouksilla, joilla tulotaso on hyvä. Heillä on tulojensa puolesta parhaat edellytykset selviytyä lainan takaisinmaksusta.
Vaikka korkotaso on pysynyt jo pitkään alhaalla, on 72 prosenttia lainanottajista varautunut korkojen nousuun. Aiempaa useammin näin ovat tehneet erityisesti ne, joilla on suuria asuntolainoja. Runsaalla 60 prosentilla asuntoluottoa ottaneista on tasaerälaina, joten heillä mahdollinen korkotason nousu ei vaikuta kuukausittaiseen lainanhoitomaksuun. Lainakustannusten nousuun varaudutaan korkokattosopimuksilla, joka on 24 prosentilla lainaa ottaneista. Joka neljännellä on lainaturvavakuutus.
Lainanottajista 71 prosenttia on maksanut lainansa alkuperäisen maksusuunnitelman mukaan. Lainanottajista 17 prosenttia on käyttänyt lyhennysvapaita jaksoja viimeisen vuoden aikana. Osuus oli vuosi sitten 15 prosenttia. Lyhennysvapaita jaksoja hyödynnetään yhtä lailla sekä pieni- että suurituloisten keskuudessa.
”Osa lainanottajista haluaa väljyyttä lainansa maksuohjelmaan pyytämällä pankista lyhennysvapaita jaksoja. Näin saadaan joustoa omaan talouteen”, Ulla Halonen arvioi.
Asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on pysynyt alle 18 vuodessa. Tyypillisimmät laina-ajat ovat lyhentyneet viime kevään 25 vuodesta 20 vuoteen.
Haastattelututkimuksen mukaan asunnon ostosta on lainalla rahoitettu keskimäärin 75 prosenttia. Velanhoitomenojen osuus kotitalouksien käteen jäävistä tuloista on pysynyt 21 prosentissa huolimatta asuntolainojen keskikoon kasvusta. Joka toisella lainanottajalla lainanhoitokulujen osuus tuloista jää alle keskiarvon, korkeintaan 20 prosenttiin. Kahdeksalla prosentilla se nousee yli 40 prosentin.
Sijoitusten hajauttaminen lisääntynyt
Suuri osa suomalaisista suunnittelee omaa talouttaan korkeintaan puoleksi vuodeksi kerrallaan. Suunnitelmallisuus on kuitenkin viime kevääseen verrattuna hieman lisääntynyt.
Raha-asioitaan suunnittelevien osuus kasvaa iän myötä, mutta iän noustessa yli 60 vuoden suunnitelmallisuus taas heikkenee. Reilu viidennes yli 60-vuotiaista ei suunnittele Ulla Halosen mukaan raha-asioitaan lainkaan.
Suomalaisista 59 prosenttia säästää ahkerasti. Sijoitukset kohdistuvat viime vuotta enemmän useampaan kohteeseen. Sijoitusten hajauttaminen useaan kohteeseen on yleisempää kuin vuosi sitten. Tilille säästäminen on edelleen suosituin säästömuoto.
Osakesäästämisen ja rahastosäästämisen suosio on noussut takaisin vuoden 2011 tasolle viime kevään notkahduksen jälkeen. Rahastosäästäminen on pankkitalletusten jälkeen seuraavaksi suosituin säästökohde. Tärkein kriteeri säästökohteen valinnassa on edelleen turvallisuus.
Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimus, kevät 2013.
Tutkimuksen taulukot ja kuvaajat