Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Tiedote: Kotitaloudet ovat varautuneet korkojen nousuun

Tiedote: Kotitaloudet ovat varautuneet korkojen nousuun

Suomalaisten rahatilanne on Finanssialan Keskusliiton tutkimuksen mukaan parantunut vuoden takaisesta. Luottoa ottaneet suomalaiset ovat tiedostaneet korkojen nousupaineet ja varautuvat koron nousuun säästämällä ja omaa taloudenpitoaan suunnittelemalla. Finanssialan Keskusliiton tänään valmistunutta "Kotitalouksien säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat" -tutkimusta varten haastateltiin 2 400 15-74 -vuotiasta henkilöä helmikuussa 2011.

​Parantuneen rahatilanteen myötä suomalaiset kokevat omaa taloudellista tilannettaan uhkaavia riskejä aiempaa harvemmin. Työttömyyden ja lomautusten uhka on suomalaisten mielissä vähentynyt.

 
Yleisimmäksi asuntoluottoihin liittyväksi riskiksi koetaan korkojen nousu. Korkojen nousu on tiedostettu ja varautuminen sen varalta koetaan selvästi tarpeellisena.
 
Asuntoluotollisista kolme neljäsosaa on varautunut korkojen nousuun. Erityisesti näin ovat tehneet ne, joilla on suuria asuntolainoja. Varautuminen näkyy myös säästämisen lisääntymisenä. Monella lainanottajalla on samanaikaisesti säästöjä tai sijoituksia ja näiden osuus on edelleen kasvanut. Säästöt toimivat talouden puskurina tulevia rahantarpeita varten.
 
Lisäksi lainakustannusten nousuun varaudutaan korkokatolla, jonka suosio on pysynyt ennallaan, 22 prosentilla lainaa ottaneista on lainassaan korkokatto. Joka neljännellä on lainaturvavakuutus.
 
"Niillä kotitalouksilla, joilla on tasaerälaina, korkotason nousu ei vaikuta ollenkaan kuukausittaiseen lainanhoitorasitukseen, mikäli laina-aika voi joustaa riittävästi", toteaa Finanssialan Keskusliiton rahoitusasiantuntija Ulla Halonen.

Luotonottoaikeissa vähentymistä

Suomalaisista 30 prosentilla on asuntolainaa. Valtaosa on ottanut asuntolainansa vakituisen asunnon ostoa varten. Yhtä monella on kulutusluottoa, osuus on pysynyt edellisvuosien tasolla. Tosin vain yhden kulutusluoton ottaneiden suomalaisten osuus on selvästi suurempi kuin vuosi sitten.
 
Asuntolainojen keskikokojen kasvu taittui viime vuonna mutta nyt keskikoot ovat kasvaneet edellisestä vuoden 2010 tutkimuksesta ja nyt ollaan vuoden 2009 tasolla.  Viimeisen kahden vuoden aikana otetut asuntolainat ovat olleet keskimäärin 108 500 euroa. Kasvua on eniten yli 100 000 euron lainojen määrässä. Taustalla on Ulla Halosen mukaan nousujohteinen asuntojen hintakehitys.
 
Kaikkiaan luotonottoaikeet ovat vähentyneet vuoden takaisesta. Nyt seitsemän prosenttia suomalaisista aikoo ottaa luottoa seuraavien 12 kuukauden aikana, kun osuus vuosi sitten oli 11 prosenttia. Asuntoluottoa aikoo ottaa neljä prosenttia suomalaisista.
 
Asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on 18 vuotta. Hankitun asunnon ostosta keskimäärin 72 prosenttia on rahoitettu lainalla. Lainan osuus asunnon rahoituksessa on hieman laskenut vähitellen vuodesta 2009 lähtien. Lainanhoitomenojen osuus käteen jäävistä tuloista on pysynyt ennallaan jo useita vuosia asuntolainojen keskikoon kasvusta huolimatta. Lainanhoitokuluja on laskenut pitkään alhaalla pysynyt korkotaso.
 
"Taantuman hellittäminen, parantunut työllisyystilanne ja kotitalouksien parantunut rahatilanne heijastuvat suomalaisten lainanmaksukykyyn ja lainojen maksusuunnitelmiin. Vielä viime keväänä lainaansa hitaammin maksaneiden osuus oli kasvussa, nyt on nopeammin maksaneiden osuus on nousemaan päin ja hitaammin maksaneiden osuus on laskenut", Ulla Halonen toteaa. 

Säästäminen vahvaa

Suomalaisten kiinnostus säästämistä ja sijoittamista kohtaan on edelleen vahvaa. Säästöjen ja sijoitusten "hajauttaminen" on aiempaakin tavallisempaa eli varoja sijoitetaan useaan eri kohteeseen samanaikaisesti. Alhaisesta korkotasosta huolimatta tilisäästäminen on suosituin säästömuoto, mutta sekä rahasto- että osakesäästämisen suosio on edelleen kasvussa. Turvallisuus on säästämis- tai sijoituskohteen valinnassa tärkein kriteeri.
  
Haastattelut Kotitalouksien säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat tutkimusta varten teki Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta IROResearch Oy.
 
Lisätietoja:
Viestintäpäällikkö Kristiina Siikala, puh. 020 793 4273