Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Tiedote: Sijoitusrahastojen vuosi 2010

Tiedote: Sijoitusrahastojen vuosi 2010

​Sijoitusrahasto- ja omaisuudenhoitomarkkinoiden kehitys

Sijoitusrahastomarkkinoiden vuosi 2010 alkoi myönteisesti. Rahastopääoma kasvoi neljän ensimmäisen kuukauden aikana lähes kolmella miljardilla eurolla päätyen 59,0 miljardiin euroon. Toukokuussa rahastopääoma kääntyi kuitenkin selvään laskuun. Negatiiviset nettomerkinnät ja samalla heikko markkinakehitys pudottivat sen 56,4 miljardiin euroon. Loppuvuosi oli markkinoilla kuitenkin positiivinen, mikä näkyi rahastopääoman tasaisena kasvuna. Vaikka vuoden 2010 kaksi viimeistä kuukautta olivat nettomerkinnöiltä lievästi negatiiviset, nosti suotuisa markkinakehitys vuoden lopun rahastopääoman 61,5 miljardiin euroon.
 
Sijoittajia kiinnostivat erityisesti osake- ja pitkän koron rahastot.  Niiden nettomerkinnät olivat yhteensä 2,1 miljardia euroa. Sekä osake- että pitkän koron rahastoissa suurin kiinnostus kohdistui kehittyviin markkinoihin. Kehittyvien markkinoiden osakerahastot keräsivät uutta pääomaa 969 miljoonaa euroa, ja pitkän koron rahastot 920 miljoonaa euroa. Myös yhdistelmärahastojen nettomerkinnät päätyivät 501 miljoonaa euroa positiivisiksi. Pääomia lunastettiin lyhyen koron rahastoista, valtionlainarahastoista ja vaihtoehtoisista rahastoista yhteensä 3,4 miljardia euroa. Suurimmat lunastukset kohdistuivat lyhyen koron rahastoihin, joiden nettomerkinnät olivat peräti 2,1 miljardia euroa negatiiviset.
 

Rahastopääoma

Kotimaisten rahastojen pääoma nousi vuoden 2009 lopun 54,3 miljardista eurosta vuoden lopun 61,5 miljardiin euroon. Tämä vastaa 13,3 %:n pääoman nousua. Nousu perustui lähes täysin positiiviseen markkinakehitykseen, sillä vuoden 2010 kumulatiiviset nettomerkinnät olivat vain 35,6 miljoonaa euroa.
 

Rahastopääoman jakautuminen

Kotimaisten rahastojen pääomista oli joulukuun lopussa osakerahastoissa 24,4 miljardia euroa eli 39,7 % rahastopääomasta. Lyhyen koron rahastojen osuus oli 10,2 miljardia eli 16,7 % ja pitkän koron rahastojen osuus 17,8 miljardia eli 29,0 % rahastopääomasta. Yhdistelmärahastoihin oli sijoitettuna 8,1 miljardia euroa eli 13,1 %. Muiden rahastojen, kuten hedge-rahastojen, osuus oli 944 miljoonaa euroa eli 1,5 % rahastopääomasta.
 
Suurimmat muutokset rahastopääoman jakaumassa olivat osakerahastojen osuuden jatkunut kasvu (+ 4,6 %) ja lyhyen koron rahastojen osuuden pieneneminen (- 4,9 %). Pitkän koron rahastojen vuonna 2009 tapahtunut pääomien vähentyminen loppui ja luokka kasvatti hieman osuuttaan vuoden 2010 aikana.
 

Omistajien jakautuminen

Vuoden lopussa suomalaisilla sijoitusrahastoilla oli yhteensä 2,7 miljoonaa osuudenomistajaa (vuonna 2009 2,5 miljoonaa) ja arviolta 800 000 kotitaloutta omistaa rahastosijoituksia. Kotitalouksien osuus rahastopääomasta oli 13,2 miljardia euroa eli 21,7 %. Jos kotitalouksien rahastosijoituksiin lasketaan mukaan vakuutussidonnaiset sijoitukset, nousevat kotitalouksien rahastosijoitukset 25 miljardiin euroon eli 41,1 %:iin rahastopääomasta.
 

Rahastoyhtiöt ja rahastot

Suomeen on rekisteröity 35 rahastoyhtiötä, joista 22 on Finanssialan Keskusliiton jäseniä. Muiden kuin Finanssialan Keskusliittoon kuuluvien jäsenten yhteenlaskettu osuus rahastopääomasta on noin 777 miljoonaa euroa eli 1,3 %. Vuoden 2010 aikana Suomeen perustettiin kolme uutta rahastoyhtiötä. Kotimaisten rahastojen lukumäärä oli vuodenvaihteessa 490. Suomessa aktiivisesti myytäviä ulkomaisia rahastoja on noin 500 kappaletta.
 

Rahastomarkkinoiden näkymiä

Rahastomarkkinat heijastavat aina rahastojen sijoitusten pohjana olevien sijoitusmarkkinoiden liikkeitä. Vaikka vuoden 2010 markkinat näyttävät stabiloituneen, ei taustalla oleva korkomarkkinoiden epävarmuus ole poistunut. Negatiiviset yllätykset korkorintamalla heijastuvat viiveellä reaalitalouteen, joten markkinoiden kehityksen ennustaminen on haastavaa. Kokemus osoittaa, että sijoittajat reagoivat markkinatilanteiden muutoksiin entistä nopeammin.
 
Lainsäädännössä työn alla on Sijoitusrahastodirektiivi IV:n saattaminen Suomen sijoitusrahastolakiin. Keskeinen uudistus sijoittajien kannalta on ns. avaintietoesitteen käyttöönotto. Esite perustuu EU:n komission yksityiskohtaiseen asetukseen ja sen tarkoituksena on standardoida rahastoista annettavat avaintiedot niin, että muun muassa eri rahastojen vertailu helpottuu. Sijoitusrahastolain muutos tulee voimaan alkusyksystä.