Tuhansia töitä häviää, mutta tilalle syntyy uusia

Euroopan komissio antoi torstaina 8.3.2018 esityksensä finanssiteknologiaa koskevaksi toimintasuunnitelmaksi. Toimintasuunnitelma sisältää 23 askelta, joilla komissio pyrkii pääomamarkkinoiden kehittämiseen antamalla finanssitoimijoille mahdollisuudet hyödyntää uusia teknologioita kuten lohkoketjuja, tekoälyä ja erilaisia palvelualustoja. Samalla on tarkoitus parantaa markkinoiden turvallisuutta sekä helpottaa uusien palveluntarjoajien tuloa markkinoille.

Toimintasuunnitelma ei sisällä juurikaan uusia sääntelyaloitteita. Keskeistä on, että komissio ja finanssivalvojat haluavat ymmärtää paremmin finanssialan uusia teknologioita, niihin liittyviä mahdollisuuksia ja riskejä sekä pohtia oikeita reagointitarpeita. Tämä on hyvä filosofia. Finanssialan digitalisaatioon liittyvät ilmiöt ovat niin uusia, ettei sääntely summamutikassa ole oikea vaihtoehto. Monissa tapauksissa finanssiteknologian käytön edistämiseksi riittää, että sääntely on teknologianeutraalia, ja mahdollistaa myös uusien tapojen käyttämisen.

Samaan aikaan, kun selvitetään keskeisiä digitalisaation mahdollisuuksia ja riskejä, on tärkeää tarkastella nykyistä finanssialan sääntelyä ja purkaa sen sisältämiä esteitä digitalisaatiolle. Tällaisia ovat esimerkiksi paperiin sidotut tiedonantosäännökset, joita valitettavasti edelleen on.

Sääntelijöiden ja valvojien on pystyttävä reagoimaan nopeasti, jos tarvetta tulee esimerkiksi markkinavakautta tai sijoittajansuojaa uhkaavien riskien levitessä. Digitaalisen maailman ominaispiirteenä on, että riskit voivat levitä nopeasti, ne voivat olla globaaleja tai EU:n rajan yli tulevia, ja niiden alkuperää voi olla vaikea selvittää. Rahanpesu- tai tietosuojasääntelyn tavoitteita ei myöskään tule vaarantaa.

Yksi keskeinen asia on mahdollistaa myös perinteisille finanssialan toimijoille mahdollisuus kehittää ja innovoida uusia palveluita. Uusien fintech-toimijoiden kanssa kannustetaan yhteistyöhön. Sääntelyn pitää kuitenkin olla yhdenmukaista riippumatta siitä, onko palveluntarjoaja teknologiayritys tai finanssiyritys.

Suomessa finanssiala on hyödyntänyt uusia teknologioita jo pitkään. Ala on ollut automatisaation, internetin hyödyntämisen ja jopa robotisaation osalta kehityksen kärjessä myös muualla maailmassa. Suuri osa liiketoiminnan prosesseista pyörii bottien varassa. Koneet kehittyvine algoritmeineen käyvät kauppaa finanssimarkkinoilla, kuvantunnistuksella estetään vakuutuspetoksia ja esineiden internetiä hyödynnetään vahinkojen ehkäisyssä. Uusien teknologioiden hyödyntämismahdollisuudet ovat rajattomat.

Kaikki, mitä palveluprosessien osalta voidaan automatisoida, automatisoidaan. Finanssialalta häviää tuhansia työtehtäviä mutta tilalle syntyy uusia, tekijänsä kannalta mielekkäämpiä töitä. Robotiikassa finanssialalla on edelleen paljon hedelmiä poimittavana.

Ohjelmistorobotin eli botin suurin hyöty on siinä, että sillä voidaan vaivatta yhdistää useiden eri ohjelmistovalmistajien ohjelmia, botti kun kirjautuu järjestelmiin kuten ihminen. Robotti voi esimerkiksi tarkistaa luottotiedot, syöttää asiakkaan perustietoja luottohakemusjärjestelmään, lukea erääntyvien tilausten tai toimitusten listoja ja tehdä niistä raportteja myynnin tueksi.

Voimalla kasvaa myös alustatalous. Finanssialan kilpailuetu alustataloudessa on tietyn perusinfrastruktuurin korkea standardointiaste. Yhä suurempi osa datasta on niin sanotussa rakenteisessa muodossa, jolloin sitä voidaan helposti hyödyntää eri käyttötarkoituksiin. Rakenteisen tiedon ansiosta muun muassa erilaisten viranomaisraporttien luominen automaattisesti onnistuu helposti. Datan käsittelyn tehostuminen lisää talouden reaaliaikaisuutta, mikä taas johtaa koko kansantaloudessa tuottavuushyötyihin. Talouden viiveiden poistuminen sopii myös hyvin yhteen asiakkaiden odotusten kanssa, sillä varsinkin nuorempi sukupolvi on tottunut yhteiskuntaan, jossa kaikki halutaan heti, 24/7. Teknologia ei aseta rajoja finanssialan liiketoimintamallien kehitykselle. Pikemminkin rajoitteet tulevat omista asenteistamme ja joskus harvoin sääntelystä.

Finanssiala on aina ollut vahva luottamusbisneksessä. Uskon, että digitalisoituvassa toimintaympäristössä luottamus on entistä kovempaa valuuttaa. Se on monetisoitavissa. Finanssiala voi jatkossa olla Trust-As-A-Service -busineksessa. Vakuutuksissa voimme tarjota mielenrauhaa, Peace-Of-Mind-As-A-Service. Kaikkeen elämässä eteen tulevaan on mahdotonta varautua etukäteen, mutta vakuutuksilla voidaan monissa tilanteissa rajoittaa yksilöille, perheille ja muille yhteisöille aiheutuvia taloudellisia seurauksia. Esimerkiksi kodin palovakuutus tuo mielenrauhaa lisäämällä turvallisuuden tunnetta. Näin se luo arvoa, vaikkei vahinkoriski ikinä realisoituisi.

Me Suomessa voimme olla fintechissa kehityksen kärkeä. Meillä on korkea teknologisen osaamisen taso ja vakavaraiset, investointikyvykkäät ja hyvin johdetut finanssialan yritykset. Kansallisessa sääntelyssä on edistettävä suomalaisen alan toimintamahdollisuuksia ja huolehdittava kilpailukyvystä, koska digitaaliset palvelut on erittäin helppo siirtää maasta toiseen. Tätä työtä on hyvä tehdä yhteistyössä finanssi- ja teknologiayritysten kanssa.