Valepoliisi – luottamuksen törkeä hyväksikäyttäjä

Poliisiksi tekeytyvät rikolliset käyttävät hyväkseen suomalaisten luottamusta virkavaltaan. Valepoliisit vaanivat erityisesti vanhusten pankkikortti- ja verkkopankkitunnuksia.

Poliisin tietoon on tullut yli sata tapausta, joissa valepoliiseina esiintyneet henkilöt ovat huijanneet ikääntyneitä. Huijarit ovat kertoneet erilaisia peitetarinoita mm. siitä, että vanhus on joutunut rikoksen kohteeksi ja tutkinnassa tarvitaan maksukortteja tai verkkopankkitunnuksia. Finanssiala ry:n turvallisuusjohtaja Risto Karhusen mielestä on törkeää, että kansalaisten luottamusta poliisiin käytetään näin räikeästi hyväksi.

”Olemme luottavaista ja virkavaltaa kunnioittavaa kansaa, joten on ymmärrettävää, että huijaukset välillä onnistuvat.”

Valepoliisirikoksista on tiedotettu laajasti, myös sosiaalisessa mediassa. Tästä huolimatta roistot ovat onnistuneet jatkamaan huijauksiaan.

”Asia kannattaa ottaa puheeksi ikääntyneiden sukulaisten tai tuttavien kanssa. Kannattaa korostaa, ettei verkkopankkitunnuksia ja maksukortteja tunnuslukuineen saa koskaan luovuttaa kenellekään. Oikea poliisi ei niitä kysy, vaan rikostutkinnassa tiedot hankintaan muulla tavalla”, Karhunen neuvoo. ”Lisäksi meidän jokaisen kannattaa tarkistaa, mitä päivä- ja maakohtaisia rajoituksia verkkopankkiin ja maksukortteihin on mahdollista asettaa. Rajoitukset on syytä ottaa käyttöön, jolloin väärinkäytösten aiheuttamat vahingot jäävät mahdollisimman pieniksi.”

Osassa huijauksia menetetyt rahamäärät ovat olleet suuria, ja menetettyjä rahoja on usein hyvin vaikea saada takaisin. Huijauksilla saatuja varoja on siirretty myös niin sanotuille muulitileille. Finanssiala ry on esittänyt rahanpesulakiin lisäystä, jonka mukaan pankeilla olisi mahdollisuus tietojen vaihtoon muulitileistä jo ennen rahanpesuilmoituksen tekemistä. Tällä tavoin voitaisiin tehokkaasti vaikeuttaa ja torjua muulitilien kautta tapahtuvaa rahanpesua.

”Poliisi esittää oma-aloitteisesti aina kuvallisen, virkamerkin. Jos epäilykset poliisin aitoudesta herää, voi pyytää lupaa ottaa valokuvan henkilön esittämästä ’virkamerkistä’”. Asiointi saattaa pysähtyä siihen, Karhunen arvelee.