Sote-uudistus onnistuu, jos mahdollisimman laaja valinnanvapaus toteutuu. Uudistus myös hillitsisi palveluista aiheutuvia kustannuksia 3 miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä.
Finanssialan Keskusliitto (FK) painottaa sote-palveluiden laajaa valinnanvapautta. Valinnanvapaudella tavoitellaan asiakkaan aseman vahvistamista, hoitoon pääsyn ja hoidon laadun paranemista, vaikuttavuutta sekä palveluntuottajien välisen kilpailun lisäämistä. Finanssialalla uskotaan, että sote-uudistus mahdollistaa väestön terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen.
Valinnanvapaus itsessään saa ihmisen sitoutumaan hoitoonsa eri tavoin, mikä edistää myös hoidon lopputulosta. Näin päästään kustannusvaikuttavuudessakin parempaan lopputulokseen,” sanoo FK:n kehityspäällikkö Päivi Luna.
Myös kansa kannattaa valinnanvapautta sote-uudistuksessa, ilmenee FK:n teettämästä Vakuutustutkimuksesta. Tutkimukseen vastanneista 71 prosenttia pitää hyvänä vapautta valita sopiva hoitopaikka joko julkiselta tai yksityiseltä sektorilta. Yli 80 prosenttia vastaajista myös uskoo joutuvansa tulevaisuudessa kustantamaan sairaanhoidon palveluja yhä enemmän itse.
”Valinnanvapauden myötä on välttämätöntä kehittää palveluja, sillä sen onnistumisen edellytyksenä muun muassa on, että kansalaisella on riittävästi tietoa. Kansalaisen on myös saatava tietää, mistä vastaa yhteiskunta ja mistä on hänen itse vastattava.”
Vakuutustutkimuksen toteutti IROResearch internetpaneelilla syyskuussa. 1 000 vastaajan otos on valtakunnallisesti edustava.
Samalle lähtöviivalle
Kaikkien sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjoajien on lähdettävä kilpailuun samalta viivalta, joten yhtiöittämisvelvoitteen tulee koskea kaikkia toimijoita, joiden määräysvallassa on yksityistä tai julkisen vallan palvelutuotantoa. Se, onko palveluntarjoaja yksityisessä vai julkisessa omistuksessa, ei saa asettaa toimijoita eriarvoiseen asemaan.
Finanssialalla on halua ja mahdollisuuksia kehittää uudistuksen myötä ratkaisuja, joilla palveluiden rahoitus saadaan asiakkaiden kannalta toimivaksi.
”Julkisen ja yksityisen rahoituksen yhdistämistä tulisi helpottaa julkisen vastuun ja yksityisen vastuun yhteisrahoituksena esimerkiksi yhdenmukaistamalla julkisten palveluiden palveluseteli-järjestelmä ja ottamalla käyttöön henkilökohtainen budjetointi. Ikääntyneiden hoivan rahoitus ja hetkittäinen palvelujen ruuhkautuminen voivat esimerkiksi olla tilanteita, joissa jatkossakin tarvitaan palveluseteliä, ja sen käytön laajentaminen on perusteltua.”