Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Varautuminen on viisautta

Varautuminen on viisautta

​Yhteiskunta digitalisoituu vauhdilla, ja suomalaiset ikääntyvät Euroopan maista nopeimmin. Miten voidaan varmistaa, että kaikki pysyvät mukana oman toimintakyvyn heikentyessä?

Mitä paremmin on varautunut ikääntymisen mukanaan tuomiin muutoksiin, sitä huolettomammin voi viettää eläkepäiviä. Taloudellinen varautuminen on tärkeä osatekijä hyvälle elämälle ja ikääntymiselle. Varautumista ei kannata lykätä. Taloudellisten asioiden suunnittelu ja hallinta kuuluvat arjen perusasioihin myös seniori-iässä. 

Käytännössä suomalaisen varautuminen ikääntymiseen hoituu pitkälti lakisääteisen työeläkkeen avulla. Ikääntymisen myötä kasvava hoiva- ja terveyspalveluiden tarve saattaa kuitenkin lisätä ikääntyvien kotitalouksien menoja merkittävästi. 

Finanssiala ry järjesti yhdessä Vanhustyön Keskusliiton kanssa viime vuoden joulukuussa työpajan ikääntyvien ihmisten taloudenhallinnasta. Mukana oli yli 30 ikääntymisasioiden asiantuntijaa 19:stä eri organisaatiosta. Yhdessä pohdimme, mitä ikääntyvien ihmisten taloudellinen varautuminen pitää sisällään ja mitä varautumisen keinoja meillä on tai tulisi olla käytettävissä. Keskustelun teemoiksi valikoituivat oman hyvinvoinnin edistäminen ja sen rahoitus, huoleton asuminen, digitalisaatio, palveluiden hankkiminen ja myyminen sekä turvallisuuden edistäminen. 

Pohdittavaa viidessä pyöreässä pöydässä oli paljon. Oli kysymyksiä ja huolenaiheita, mutta myös tyytyväisyyttä ja hyviä ideoita. Tilaisuuden keskustelujen pohjalta koostettiin yhdessä julkaisu Ikääntyvien taloudellinen varautuminen. Sen jatkoksi ollaan parhaillaan työstämässä opasta ikääntyvien taloudellisen varautumisen tueksi.

Varallisuus on resurssi, josta kannattaa olla hyvin selvillä 

Oman varallisuuden rakenne on tärkeää tarkistaa hyvissä ajoin ennen eläkkeelle siirtymistä. Mistä oma toimeentulo eläkevuosina koostuu? Miten eläkkeen ja oman varallisuuden avulla voi senioriaikana rahoittaa elämää, asumista ja omaa hyvinvointia?  

Monella suomalaisella oma asunto on keskeisin varallisuuserä. Finanssiala ry:n Vakuutustutkimuksen mukaan suomalaisten usko lakisääteisen eläketurvan riittävyyteen on parantunut. Omaan varautumiseen niin terveydenhuollon kuin eläkeajan turvaamiseksi suhtaudutaan realiteettina. Joka toinen varautuu täydentämään eläkeajan turvaa asuntosijoittamisella ja säästämisellä. 

Asunnon mahdollisista arvonmuutoksista on hyvä olla selvillä, varsinkin jos mielessä on ikääntymisen myötä muuttaa paremmin uutta elämäntilannetta vastaavaan asuntoon. Jos eläkkeelle siirtyminen pienentää käytettävissä olevia tuloja esimerkiksi puoleen ja asuntolainaa on vielä reippaasti, saattaa lainan lyhennys viedä käytettävissä olevista tuloista liian suuren osan. Turhan monella ikääntyneellä alkaa Takuusäätiön mukaan olla vaikeuksia liian ison velkataakan kanssa, oli se sitten asuntolainaa, kulutusluottoa tai pikavippejä. 

Eläkeaikoja varten säästävien suomalaisten määrä on Finanssiala ry:n teettämän kotitalouksien Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -haastattelututkimuksen mukaan kasvussa. Suomalaiset säästävät myös vuosi vuodelta innokkaammin rahojaan vararahastoksi tai pahan päivän varalle. 

Milloin on niin paha päivä, että säästöt on syytä ottaa käyttöön? Entä jos rahat loppuvat kesken? Pohdittavaa on paljon, eikä pohdintaa kannata jättää siihen vaiheeseen, jossa omat voimat eivät ole enää täydessä terässä. 

Digitalisaatio huolettaa, mutta hyvätkin puolet tiedossa

Ikääntyvät kokevat digitalisaation avulla saatavan paljon hyvää, vaikka se vaatiikin opettelua. Käteisen saatavuus ja laskujen maksaminen sen sijaan huolestuttavat monia senioreita. Vaihtoehtoja käteisen nostolle pankin konttorin sijaan onneksi löytyy, samoin laskun maksulle. Käteistä saa nostettua esimerkiksi kauppojen kassoilta. Laskun maksu taas on kätevintä verkkopankissa e-laskuna tai suoramaksuna. Vaihtoehtoja kannattaa selvittää omasta pankista. 

Valtiovarainministeriön Auta-hanke on selvittänyt digiyhteiskunnan palveluiden käyttöä varten digituen tarvitsijoiden määrää ja julkaissut siitä raportin. Suuri osa suomalaisista selviää alkuvaikeuksien jälkeen palvelusta kuin palvelusta. Osa tarvitsee kuitenkin tukea, jotkut enemmän kuin toiset. Kaikilla ei myöskään ole tietokonetta, älypuhelinta tai verkkopankkitunnuksia, eivätkä ikääntyneimmät, joiden kyky hoitaa omia asioitaan on heikentynyt, enää opastuksesta hyötyisikään. Tälle ryhmälle vaihtoehtoja ovat esimerkiksi edunvalvontavaltuutus, erilaiset valtakirjat tai toisen puolesta asiointi -palvelu. 

Suomalaiset seniorit ovat keskimäärin vauraampia kuin koskaan. Omaehtoiseen varautumiseen on siten monilla varaa. Ikääntyminen voi tuoda yllätyksiä nopeasti, joten suunnittelu ja varautuminen erilaisiin iän mukanaan tuomiin elämänmuutoksiin on hyvä aloittaa ajoissa. Niin voi turvallisemmin mielin ajatella huomista.

 Kirjoittaja

Kristiina Siikala

Kirjoittaja on Finanssiala ry:n kehityspäällikkö

@KSiikala

 Samalta kirjoittajalta

 

 

 Tuoreimmat