Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssialan Keskusliitto > Uutismajakka > Viljelijöiden sadot turvattava verottomalla vakuutusmaksulla

Viljelijöiden sadot turvattava verottomalla vakuutusmaksulla

​Hallitus esittää, ettei valtio enää korvaisi viljelijöiden satovahinkoja vuoden 2015 jälkeen. Tätä koskeva lakiesitys on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Tarkoituksena on, että vuodesta 2016 alkaen viljelijät voisivat ottaa vahinkojen varalta sadolleen vakuutuksen. Tähän asti satovahinkovakuutuksia ei ole ollut tarjolla valtion korvauksien vuoksi. Jotta maanviljelijät innostuisivat satovahinkovakuutuksesta, olisi sitä tuettava vapautuksella vakuutusmaksuverosta.
Valtio on pitänyt tähän asti huolta viljelijöiden satovahingoista, mutta aikoo nyt luopua korvausjärjestelmästä. Viljelijöillä ei tähän asti ole ollut tarvetta ottaa sadolleen vakuutusta, sillä huonolla tuurilla valtion kassasta on tullut apua.
 
Jotta viljelijöiden itse ottamaan vakuutukseen nojaavasta järjestelmästä tulisi toimiva, pitäisi mahdollisimman monen viljelijän ottaa vakuutus. Mikäli viljelijät eivät innostu vakuutuksesta, jää monelta farmarilta korvaukset saamatta kovan katovuoden koittaessa. Silloin osoittavat syyttävät sormet herkästi kohti korvausjärjestelmästä luopunutta valtiota.
 
”Satovakuutusmarkkinoiden kehittymistä ja viljelijöiden kiinnostusta satonsa vakuuttamiseen tulisi Suomessa tukea muiden maiden tapaan. Tällaisia tukimuotoja ovat viljelijöille maksettavat vakuutusmaksutuet ja satovakuutusten vapauttaminen vakuutusmaksuverosta”, sanoo Finanssialan Keskusliiton johtaja Lea Mäntyniemi. ”Vakuutuksen hinta nousee 24 %:n vakuutusmaksuveron vuoksi korkeaksi, ja entistä kalliimpi siitä tulee, mikäli vakuutuksenottajia olisi vain vähän.”

Myös maksutukea viljelijöille tulisi harkita

Satovahinkovakuutusmarkkinoiden syntymistä on mahdollista  tukea myös maksamalla viljelijöille suoraa tukea vakuutuksen ottamista varten. EU-säännösten mukaan tuki voisi olla enintään ¾-osaa vakuutusmaksun suuruudesta.
 
”Tämäkin vaihtoehto on mahdollinen ja siitä tulisi tehdä poliittiset päätökset mahdollisimman pian vuoden 2014 alussa.  Vakuutusyhtiöiden tuotekehittelyn ja erityisesti siihen liittyvän tietojärjestelmätyön kannalta pitäisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tietää, miten viljelijöiden maksutuki käytännössä hoidetaan ja mitä ehtoja tuettaville vakuutuksille asetetaan”, Mäntyniemi kertoo.
 
Mikäli viljelijöille maksettava vakuutusmaksutuki otetaan käyttöön, pitäisi myös vakuutusmaksuveron poistamista satovahinkovakuutuksilta harkita. Olisi erikoista, jos valtio ensin loisi ja rahoittaisi vakuutusmaksutukijärjestelmän ja toisaalta samalla verottaisi samaa tukemaansa vakuutusta.
 
Arvonlisäveron suuruista vakuutusmaksuveroa peritään vahinkovakuutuksista. Se ei kuitenkaan ole arvonlisäverotuksessa vähennyskelpoinen. Monissa maissa satovahinkovakuutusta kohdellaan verotuksella muita vakuutuksia armeliaammin: Esimerkiksi Ranskassa maatalouden vakuutukset on vapautettu verosta kokonaan. Italiassa satovakuutusten verokanta on 2,5 prosenttia, kun se muuten on 12,5 tai 21,5 prosenttia. Virossa vakuutusmaksuveroa ei ole lainkaan ja Ruotsissakin sitä peritään vain autovakuutuksista.
 
Satovahinkojen lisäksi verovapaus pitäisi Mäntyniemen mukaan myöntää myös kasvintuhoojien aiheuttamien vahinkojen varalta otettuihin vakuutuksiin. Ensi vuoden alusta lähtien valtio nimittäin korvaa kasvituholaisten torjunnasta aiheutuneita kustannuksia vain poikkeuksellisen suurten vahinkojen kohdalla.