Pankkien on oltava vahvoja ja niiden on selviydyttävä mahdollisista tulevista kriiseistä. Globaalista finanssikriisistä tuli viime syksynä kuluneeksi kymmenen vuotta. Kriisi muutti poliittista ja taloudellista toimintaympäristöä kaikkialla maailmassa, mutta erityisen suuria vaikutukset ovat olleet Euroopassa.
Uusien kriisien ehkäisemiseksi onkin viety läpi valtava määrä uutta sääntelyä. Vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden vahvistaminen, riskienhallinnan roolin korostuminen, kriisinratkaisun pelisääntöjen luominen ja asiakkaiden suojamekanismien parantaminen – ovat olleet finanssialan näkökulmasta perusteltuja ja kannatettavia.
Paljon on saatu aikaan vuosikymmenessä
Yksi merkittävimpiä päätöksiä oli niin sanotun pankkiunionin luominen. Kriisi teki selväksi, että pankkitoiminnan sääntelyä ja valvontaa oli yhtenäistettävä EU:ssa ja erityisesti euroalueella. Nelisen vuotta toiminnassa ollut pankkiunioni on eittämättä vahvistanut rahoitusjärjestelmää. Yhtenäinen valvonta on hyvä pohja vakauden menestystarinalle.
Pankkiunionin lähtökohta on vahvistaa eurooppalaisia pankkeja ja tätä kautta koko pankkijärjestelmää. Pankkien on oltava vahvoja ja niiden on selviydyttävä mahdollisista tulevista kriiseistä. Työtä pankkiunionin perustusten loppuun valamiseksi on kuitenkin vielä runsaasti. Kaikkien pankkiunionimaiden pankkijärjestelmät samoin kuin yksittäiset pankit on saatava terveelle pohjalle ennen kuin pankkiunionin yhteisvastuuta lisätään esimerkiksi yhteisen talletussuojan kautta. Kukin maa on itse velvollinen huolehtimaan tästä ja kantamaan kustannukset.
Paljon kuitenkin vielä tehtävää
Tällä hetkellä tärkeää on katseen siirtäminen tulevaisuuteen. Haluan nostaa esille kolme teemaa, joiden osalta suomalainen finanssiala haluaa, että Euroopassa edetään ja saadaan aikaan konkreettisia tuloksia.
1. Ilmastovastuu osaksi kaikkea toimintaa
Suomessa toimivan finanssialan tahtotila on olla vahva ja vastuullinen hyvinvoinnin rakentaja. Finanssialan vastuullisuuteen kuuluu olennaisena osana vastuu ilmastosta ja ympäristöstä. Finanssialalla on jo pitkään tehty töitä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa. Erityisesti vakuutusalalla on ilmastomuutos nähty isona riskinä 1980-luvulta asti. Koko finanssialalla ilmastonmuutoksen vastaiseen kamppailuun on panostettu paljon viime vuosina.
Vakuutusala riskin jakajana ja finanssiala suurena sijoittajana ja luotonantajana ovat keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisessa. Sijoittajat haluavat yhä paremmin tietää, miten heidän omistamansa yritykset ovat varautuneet ilmastonmuutoksen aiheuttamiin seurauksiin – sekä uhkiin että mahdollisuuksiin. Siksi Finanssiala ry on ollut luomassa EU:n kestävän sijoittamisen strategiaa ja koonnut jäsentensä kanssa ilmastoindikaattorit kuvaamaan alan toimintaa ilmastotalkoissa.
2. Harmaa talous ja veronkierto kuriin
Harmaa talous ja veronkierto saadaan kuriin vain yhteisillä kansainvälisillä pelisäännöillä. EU:n on toimittava aktiivisesti sen edistämiseksi, että verot maksetaan sinne, minne ne kuuluvat.
Veropohjien ja verotuskäytäntöjen harmonisointi ei kuitenkaan saa poistaa tervettä verokilpailua, sillä se on ainoa keino varmistaa, että julkisten kirstujen vartijoilla säilyvät riittävät pidäkkeet pitää verorasitus kohtuullisena.
3. Pääomamarkkinat tehokkaiksi ja monipuolisiksi
Lopuksi Euroopan unionin suurin haaste talouden saralla on uuden kasvun aikaansaaminen. Kasvu tarvitsee toimivia, tehokkaita pääomamarkkinoita.
Rahoitusmuotojen monipuolistaminen on myös Suomen markkinoiden etu. Unionia ei pidä luoda uudella yksityiskohtaisella EU-lainsäädännöllä vaan purkamalla tarpeettomat rajat ylittävää sijoitustoimintaa haittaavat esteet.
Suomi on osa kansainvälistä, kilpailtua ympäristöä, halusimmepa sitä tai emme. Finanssikriisi on vain korostanut kansallisten pääomamarkkinoiden toimivuuden tärkeyttä. Ilman tehokkaita pääomamarkkinoita kansantaloutemme kärsii.
Kirjoitus on alun perin julkaistu Verkkouutisten blogissa.