Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Voiko ilmastotuholaisia savustaa vakuutusmaksuilla?

Voiko ilmastotuholaisia savustaa vakuutusmaksuilla?

Haastattelin taannoin kanadalaista aktuaaria, joka näki vakuutusyhtiöillä tulevaisuudessa roolia ilmastopäästöjen taklaamisessa niin sanotun oikeussaliriskin kautta. Asia kaipaa hieman avaamista. Suomeen kanadalaisaktuaarin ideasta tuskin on, mutta muita konsteja vakuutusyhtiöillä kyllä on ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun.
Pohjoisamerikkalaisessa oikeusperinteessä on ollut mahdollista karhuta korvauksia yhtiöiltä, jotka ovat aiheuttaneet toiminnallaan inhimillistä kärsimystä ja tehneet sen haitoista tieten – tai siten, että olisi ainakin pitänyt tietää. Tällaisesta käy esimerkiksi korvaukset, joita amerikkalaisissa oikeusistuimissa on langetettu maksettavaksi tupakkayhtiöille tupakoinnin aiheuttamista terveyshaitoista. Amerikassa ei myöskään tarvitse osoittaa suoraa syy-seuraus-suhdetta. Riittää, että on olemassa mahdollisuus siihen, että toimi on voinut aiheuttaa tilanteen huononemisen.   

Samalla logiikalla ajatellen ilmastotuholaisyhtiöt voisivat olla tulevaisuudessa vastuussa massiivisista vahingonkorvauksista ilmastotuhojen suhteen. Kasvihuonekaasujen päästäjät voitaisiin siten asettaa edesvastuuseen esimerkiksi myrskytuhoista, jos ne ovat toimineet tavalla, joka on voinut aiheuttaa ilmastonmuutoksen myötä myrskyn voimistumisen.

Jos tällaiset vahingonkorvaukset tulisivat mahdollisiksi, yrittäisivät yhtiöt mitä todennäköisimmin varautua niihin vastuuvakuutuksin ja siirtää siten riskiä vakuutuksen avulla pois itseltään. Tällaisen vakuutuksen hinnasta muodostuisi väistämättä erittäin korkea, sillä mahdolliset korvaukset olisivat todennäköisesti miljardiluokkaa. Vakuutuksen korkea hinta saattaisi jopa muodostua liiketoiminnan esteeksi. Ilmastotuholainen tulisi siis savustettua markkinoilta ulos korkeilla maksuilla.


Jokainen tulipalo tupruttaa ilmoille melkoisen määrän erilaisia päästöjä.

 

Tällaista toimintatapaa on vaikea nähdä osana suomalaista vakuutusmaailmaa. Skenaario sopii paremmin amerikkalaiseen oikeussalikulttuuriin. Rangaistusluontoiset maksut, joilla liiketoimintaa pyritään rajaamaan tai jopa ajamaan sen harjoittaminen mahdottomaksi, kuuluvat valtion rooteliin. Vakuutusyhtiöille sitä viittaa on kovin vaikea sovittaa, sillä vakuutuksella pitäisi olla liiketoimintaa tukeva eikä tukahduttava rooli.

Mitä vakuutusala sitten voi tehdä ilmastotaistelussa?
 Osansa, eli paljonkin. Todellinen moukari on vakuutusyhtiöiden hallussa olevat sijoitusvarat. Korvausten maksamista varten yhtiöt hallitsevat suuria pääomia, joiden sijoituspäätöksillä on merkitystä. Jos varat sijoitetaan ympäristön kannalta kestävästi, on sillä maailmanlaajuista merkitystä. 

Perinteinen vahingontorjuntatyö on myös arvossaan. Jokainen tulipalo esimerkiksi tupruttaa ilmoille melkoisen määrän erilaisia päästöjä. Päästöt vielä kertautuvat siinä vaiheessa, kun palaneen rakennuksen tilalle rakennetaan uutta. Sama koskee myös vuotovahinkoja. Kun kastu
neita rakenteita revitään kaatopaikalle ja tuotetaan uusia elementtejä, siirtyy tuotannosta hiilikuormaa rakennusteollisuudelle.
 

Omanlaisensa päätöksen teki vakuutusjätti Allianz, joka ilmoitti perjantaina, ettei se enää vakuuta hiilikaivoksia tai vain hiiliä polttoaineenaan käyttäviä voimalaitoksia. 
 
Lisää pohdintaa vakuutuksen ja ilmastonmuutoksen suhteesta Alivakuutussihteeri-podcastissa. Siinä mietitään, onko ilmastonmuutos vakuutusyhtiöille hyvä vai huono bisnes.

 

 Kirjoittaja

Jussi Karhunen

Kirjoittaja on Finanssiala ry:n asiantuntija ja Alivakuutussihteeri-podcastin nuorempi alivakuutussihteeri.
@Karhuju

 Samalta kirjoittajalta

 

 

 Tuoreimmat