Korona toi suomalaisten keskuuteen jo kauan sitten unohtuneen kuolemanpelon. On hieman makaaberia todeta, että hyvä niin – totean silti. Moni nimittäin havahtui päivittämään oman henkivakuutusturvansa ajan tasalle. Henkivakuutusten myynnin kasvun myötä kotitalouksiemme kriisinkestävyys on noussut.
Kestänkö minä taloudellisesti, jos puolisoni menehtyy? Entä jos itse menehdyn? Kuinka lapsille kävisi? Pystyisimmekö vielä asumaan kodissamme, vaikka maksajien määrä vähenee? Olisivatko hartiat tarpeeksi leveät vielä jäljellä olevien velkojen maksuun? Vieläkö voisimme harrastaa?
Myyntipiikistä voi päätellä, että moni on vastannut ainakin yhteen luetelluista kysymyksistä kieltävästi. Ratkaisuksi on hankittu henkivakuutus tai päivitetty sen turvataso vastaamaan nykyisen elämäntilanteen vaatimuksia.
Henkivakuutusturva on asia, jota ei todellakaan mietitä päivittäin – hyvä jos vuosittain. Eikä ole tarpeenkaan. Asunnon tai kesämökin osto, lastensaanti, isomman hankinnan rahoittaminen lainalla tai oman yritystoiminnan perustaminen tai siihen tulleet merkittävät muutokset ovat esimerkkejä tilanteista, joissa täytyisi havahtua pohtimaan oman henkivakuutusturvansa riittävyyttä. Se jää kuitenkin helposti tekemättä, sillä muut pohdinnat ovat usein päällimmäisenä mielessä näin suuren mittaluokan tapauksissa.
Kestänkö minä taloudellisesti, jos puolisoni menehtyy? Entä jos itse menehdyn?
Keväällä FA:n Alivakuutussihteeri-podcastissa oli vieraana kaksi henkivakuutusasiantuntijaa. Henkivakuutusyhtiö Kalevan toimitusjohtaja Timo Laitinen totesi tuolloin, että henkivakuutusta kohden ladatut odotukset ovat Suomessa vuosikymmenten kuluessa kasvaneet. Suomessa kukaan ei jää ilman kattoa tai ruokaa, mutta sen sijaan nyt toivotaan, että perheen elättäjän kuolema ei juurikaan näkyisi iskuna perheen taloudessa. Halutaan, että jäljelle jääneen perheen elintaso ei muuttuisi elättäjän kuollessa. Se johtaa väistämättä tarpeeseen ostaa suurempi vakuutus.
Henkivakuutuksessa on kaunis ja yhteisöllinen idea. Tavalliselle perheelle ei ole taloudellisesti mahdollista varautua täysin omin voimin siihen, että yksi perheen elättäjistä kuolee. Yhdessä muiden samassa tilanteessa olevien perheiden kanssa tilanne muuttuu ja mahdottomasta tuleekin mahdollista. Kaikkia ei onneksi kuolo kohtaa, mutta kun kaikki hankkivat vakuutuksen, on kaikilla vakuutuksen hankkineilla varmuus siitä, että taloudellisesti asiat järjestyvät. Se tuo mielenrauhaa.
Kevään Alivakuutussihteeri-podcastissa Henki-Fennian johtaja Kari Wilen toi esille, ettei henkivakuutusturvan pohdinta ole olennaista ainoastaan perheiden tasolla, vaan myös pienyrityksissä. Kun yrittäjä pohtii henkivakuutuksia, on otettava huomioon oma merkityksensä yksityishenkilönä sekä oma merkitys yrityksessä – jos on esimerkiksi yhtiökumppani, onko selvää, mitä tapahtuu, jos toista liikekumppaneista kohtaa kuolo? Onko se yhteisyritykselle kohtalokasta?
Koronavirus toimi monelle herätyskellona, joka sai havahtumaan omaan tilanteeseen. Jos turva on päivittämättä, niin vielä ehtii. Sen sijaan jos koronaan on jo sairastunut, niin silloin henkivakuutuksen myöntämiseen tulee karenssi, jonka jälkeen asiaa arvioidaan uudelleen. Parantumisen jälkeen vakuutuksen voi saada.
Jokainen henkivakuutusturvansa päivittänyt voi onnitella itseään. Se on yksi syy nukkua yönsä paremmin.
Alivakuutussihteeri: Pelkäätkö henkesi edestä? Henkivakuutuksia myönnetään korona-aikanakin
Alivakuutussihteeri · Pelkäätkö henkesi edestä? Henkivakuutuksia myönnetään korona-aikanakin