Alivakuutussihteerit antavat podcastissaan täyden tyrmäyksen eläkeindekseihin puuttumiselle. Eläkeläisköyhyys on teemana tärkeä, mutta eläkeindeksien muutokset ovat täysin väärä työkalu puuttua siihen – indeksimuutos ei auttaisi pienimpien eläkkeiden nostamisessa ja olisi lisäksi maksajilleen erittäin kallis.
Köyhien eläkeläisten asemaa vaaditaan tasaisin väliajoin helpotettavaksi työeläkeindeksin muutoksella. Maksussa olevat työeläkkeet tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä, jotta ostovoima säilyisi. Työeläkeindeksiä laskettaessa palkkojen muutoksen osuus on 20 prosenttia ja hintojen muutoksen 80 prosenttia.
Näin ollen eläkkeet nousevat hintojen ja palkkojen noustessa, mutta jäävät kuitenkin pidemmällä aikavälillä palkkakehityksestä jälkeen. Muutoksen vaatijat haluavat, että indeksi seuraisi nykyistä tiukemmin palkkojen nousua.
”Jos indeksi muutettaisiin ehdotettuun suuntaan, monenkaan eläkeläisköyhän rahatilanne ei parane siinä määrin, että tilanne aidosti helpottuisi”, vanhempi alivakuutussihteeri ja Finanssiala ry:n varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari sanoo.
Hyvin toimeentuleville eläkeläisille indeksimuutos sen sijaan toisi eläkkeisiin tuntuvan – ja kalliin – lisän. Maksajina toimisivat nuoret ikäpolvet. Jos indeksi seuraisi täydellisesti palkkojen muutosta, nousisivat eläkejärjestelmän vuosikustannukset noin 6 prosenttia palkoista. Jos taas rahastot käytettäisiin rahoittamaan muutokset, loppuisivat ne 2060-luvulla ja silloin työeläkemaksu pitäisi korottaa nykyisestä 24,4 prosentista noin 35 prosenttiin.
”Kyllä senioriliikkeen aloitteet ovat märkä rätti nuorempien kasvoille. Siinä mielessä ne ovat edesvastuuttomia avauksia”, Kivisaari toteaa.