Finanssiala ry:n SuomiAreena-tilaisuudessa maanantaina 15. heinäkuuta maalataan kuvaa lähitulevaisuudesta. Korvaako digitaalinen keskuspankkiraha pian käteisen? Mitä ovat kryptovaluutat, kannattaako rahansa sijoittaa niihin? Entä miten EU:n yhteisen talletussuojan kanssa tulisi edetä? Nämä aiheet selvitetään juuriaan myöten toimittaja Susanne Päivärinnan johdolla Porissa Antinkatu 5:n lavalla kello 14:30. Tilaisuutta voi seurata myös suorana netistä.
Suomalaisilla finanssialan yrityksillä ei ole kryptovaluuttoihin yhtenäistä kantaa.
”Kryptovaluuttojen taustalla oleva lohkoketjuteknologia nähdään mahdollisuutena ja projekteja sen hyödyntämiseksi on käynnissä. Toisaalta yleisimpiä kryptovaluuttoja pidetään ainakin toistaiseksi riskialtteina, sillä niihin liittyy mahdollisuuksia harmaaseen talouteen ja veronkiertoon”, sanoo Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.
Koska luovumme käteisestä?
Käteisen katoamisesta on puhuttu jo pitkään. Silti euroalueella on käteistä liikkeessä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Esimerkiksi Ruotsin keskuspankki on esitellyt suunnitelmiaan digitaalisen keskuspankkirahan kehittämisestä.
Suomen Pankki on profiloitunut käteisen puolustajana. Sen mukaan käteinen tulisi edelleen hyväksyä maksutapana ja pankin asiakkailla on oltava oikeus nostaa ja tallettaa käteistä. Suomen Pankin ekonomisti Aleksi Grym saakin vastata kysymykseen, milloin Suomeen tulee tällainen digitaalinen keskuspankkiraha ja missä muodossa.
”Korttimaksamisen suosio kasvaa jatkuvasti. Kannattaa muistaa myös ympäristönäkökohdat: käteisen käyttö kuljetuksineen on ympäristöä eniten rasittava maksutapa”, Kauppi muistuttaa.
Käteis- ja kryptovaluuttakeskusteluun tuo turvallisuusnäkökulmaa kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll. Hän esimerkiksi kirjoitti vuonna 2015, ettei usko käteisen poistumiseen lähitulevaisuudessa.
Limnéll huomauttaa blogissaan, että kaikki eivät halua, että kaikesta rahakäytöstä jää sähköinen jälki. Yksityisyys on Limnéllin mukaan ihmisten keskeinen huolenaihe maksamisessa.
”Toisaalta on huomioitava, että käteinen raha on anonyymiä, mikä voi houkutella veronkiertoon ja siten kasvattaa harmaata taloutta”, Limnéll kirjoittaa.
Olisiko Suomen parempi ilman euroa?
Päivärinta haastaa eturivin poliitikot keskustelemaan euromaiden yhteisvastuusta talletussuojasta. Pitäisikö Euroopan rähmäpankit laittaa kuntoon ennen yhteisvastuun syventämistä?
Keskusteluun osallistuva perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto oli Ylen vaalikoneessa sitä mieltä, että Suomi pärjäisi paremmin euron ulkopuolella. Hänen mielestään euron yhteisvastuista tulee kieltäytyä ja edellyttää jäsenmailta markkinakuria.
Puiston lisäksi eurokeskusteluun osallistuvat vihreiden Satu Hassi, keskustan Antti Kurvinen, SDP:n Kaisa Penny ja kokoomuksen Saara-Sofia Sirén.