Kansainvälinen asiantuntijaryhmä ehdottaa useita toimia, joilla rahoitusmarkkinat voisivat hillitä ilmastonmuutosta ja edistää kestävää kehitystä. EU:n kokoamassa asiantuntijaryhmässä oli mukana myös suomalaisen finanssialan edustus. Ryhmän ehdotusten pohjalta EU-komissio tekee toimenpidesuunnitelman.
EU:n komissio asetti loppuvuonna 2016 korkean tason asiantuntijaryhmän selvittämään kestävän kehityksen rahoitusta. Parinkymmenen asiantuntijan ryhmä tekee työnsä vuoden 2017 aikana. Se julkisti 13. heinäkuuta väliraporttinsa. Sen saama palaute ohjaa ryhmää kohti loppuraporttia, joka julkistetaan vuoden lopulla.
Ryhmän jäsenenä olevan Finanssiala ry:n (FA) vt. toimitusjohtaja Esko Kivisaaren mukaan ryhmän muodostaminen osoittaa, että kestävän kehityksen rahoitus on etenemässä sanoista tekoihin. ”Ryhmässä on voimakas yksimielisyys päämäärästä ja debattia käydään lähinnä tavoista, joilla sinne edetään”, Kivisaari sanoo.
Erityisesti kestävän kehityksen rahoituksessa puhutaan ilmastoriskistä. Pariisin sopimuksessa tavoitellaan lämpötilan nousun rajoittamista kahteen asteeseen. Tämän on arvioitu vaativan vuosittain noin 180 miljardia euroa sijoituksia uusiutuvaan energiaan.
”Hiilisijoitukset menettänevät arvonsa”
Väliraportissa ryhmä esittelee alustavia ajatuksiaan. Tavoitteena on, että EU:n sääntelyä uudistetaan niin, että se tukee kestävän kehityksen rahoitusta. Sijoittajien rahoja pyritään eri keinoin kohdentamaan kestävää kehitystä tukeviin investointeihin. Samalla suosituksilla tähdätään parantamaan rahoitusmarkkinoiden vakautta niin, että tulevaisuuden riskit otetaan paremmin huomioon.
”Hiilipohjaiseen energiaan kohdistuneet sijoitukset saattavat menettää jossain vaiheessa nopeasti arvoaan. Uusiutuvaan energiaan – lähinnä aurinko- ja tuulivoimaan – investoidaan koko ajan kiihtyvällä tahdilla ja tekniikan kehitys vie kustannuksia alaspäin”, Kivisaari sanoo.
Ryhmän työ jakautuu kolmeen alueeseen. Se luo määritelmiä kestävälle sijoittamiselle etsien luokittelua ja standardeja. Seuraavaksi se pohtii, miten sijoituksia saadaan virtaamaan haluttuun suuntaan. Erityisesti tässä painottuu pitkän aikavälin riskien parempi huomioon ottaminen sijoituspäätöksissä. Kolmannessa vaiheessa tarkastellaan kestävän kehityksen kriteerien yhdistämistä varsinaiseen sijoitusprosessiin.
”Asiantuntijaryhmä tarkastelee myös pankkien ja vakuutusyhtiöiden vakavaraisuussäännöksiä kestävän kehityksen näkökulmasta. Riskien oikea huomioon ottaminen on tärkeää, mutta samalla on syytä varmistaa, että vakavaraisuuskehikko ei estä järkevää pitkäaikaista sijoittamista”, Kivisaari toteaa.
Yhteenvetona ryhmä esittää väliraportissaan muun muassa:
- Luokittelumallia, jossa määritellään kestävät sijoitukset
- Eurooppalaista standardia vihreille joukkovelkakirjalainoille
- Varainhoitajan tehtävien tarkentamista niin, että myös sijoitusten kestävyys otetaan näkyvästi huomioon
- Raportointijärjestelmien kehittämistä tuomaan esiin sijoittamisen kestävyyskysymykset
- Eurooppalaisen sääntelyn alistamista ennen säätämistä kestävyystestille, jotta säädösten ympäristövaikutukset otetaan entistä paremmin huomioon
- Eurooppalaisten valvontaviranomaisten roolin täsmentämistä niin, että näiden tulee ottaa valvonnassa myös kestävyys huomioon