Yhteiset pelisäännöt eduksi kaikille – eläkeyhtiöiden työhyvinvointitoiminta kirjattava lakiin

Esko Kivisaari

Työkyvyttömyyseläkkeelle jää vuosittain noin 20 000 ihmistä. Erityisenä huolenaiheena on nuorehkojen työntekijöiden joutuminen työkyvyttömyyseläkkeelle psyykkisten syiden takia. Eläkkeitä alkaa aivan liian paljon muun muassa hallituksen työllisyystavoitteen näkökulmasta. Lisäksi syntyvyyden arvioitua suurempi lasku rasittaa huoltosuhdetta ja eläkejärjestelmän rahoitusta. Tässä yhtälössä panostus työkykyä ylläpitävään toimintaan korostuu.

Finanssivalvonta antoi vuonna 2016 oman ohjeistuksensa työeläkeyhtiöiden työkyvyttömyysriskin hallintaan liittyvästä toiminnasta. Yleisluontoisen ohjeistuksen on kuitenkin koettu jättävän liikaa tulkinnanvaraisuutta, jotta se auttaisi suuntaamaan toimintaa olennaisiin ja tarkoituksenmukaisiin keinoihin. Olisikin kannatettavaa, että työeläkeyhtiöiden työhyvinvointitoiminta kirjattaisiin lakiin. Selkeät yhteiset pelisäännöt ovat kaikkien etu.

Sääntelyn tarve on tullut ilmi myös lokakuun alkupuolella julkaistussa työhyvinvointitoimintaa koskevassa riippumattomassa selvityksessä, jonka ovat työmarkkinakeskusjärjestöjen pyynnöstä laatineet varatuomari Jukka Ahtela ja aktuaari Tuula Lempiäinen. Lisäksi Elinkeinoelämän Keskusliitto EK on vaatinut, että sosiaali- ja terveysministeriön tulee käynnistää sääntelyn valmistelu tukemaan työeläkevakuutusyhtiöiden työhyvinvointitoimintaa. Myös palkansaajajärjestöt ovat kertoneet suhtautuvansa varovaisen myönteisesti ajatukseen sääntelyn tarpeesta.

Työkykyriskien hallintaan kannattaa panostaa, siitä hyötyvät kaikki. Työkyvyttömyyden ehkäisy auttaa sekä työntekijöitä, työnantajia että koko yhteiskuntaa. Riskien ennakoinnilla ja hallinnalla voidaan tukea työssä jaksamista.

Työeläkeyhtiöissä on paljon tietoa ja asiantuntemusta työkyvyttömyyden taustatekijöistä. Siksi työkyvyttömyysriskin torjunta on luonteva osa työeläkevakuuttamista, jota eläkeyhtiöiden asiakkaat myös niiltä odottavat.

Vakuutusalalla on näyttöä vaikuttavasta riskien torjumisesta. Hyvä esimerkki on, että liikennekuolemia on tällä hetkellä saman verran kuin 1940-luvulla, huolimatta autokannan ja ajokilometrien valtavasta kasvusta. 1960-luvulla liikennekuolemien määrä oli lähes nelinkertainen nykyhetkeen verrattuna. Vakuutusalan aloitteesta maassa käynnistettiin erilaisia liikenneturvahankkeita yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Tulokset kertovat, että tämä kannatti.

Voi hyvin kysyä, onko nyt aika käynnistää vastaava hanke psyykkisistä syistä alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden osalta. Eläkkeiden yleistymisen ei tarvitse olla vääjäämätöntä. Laajalla yhteiskunnallisella ohjelmalla kehitys voidaan kääntää.

Työkykytoiminnan rahoitus kerätään työeläkemaksussa erillisenä työkyvyttömyysriskin hallintaosana. Viime vuonna eläkeyhtiöt käyttivät työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyyn yhteensä 18 miljoonaa euroa. Se on suhteessa melko pieni määrä, kun vertaamme panostusta työkyvyttömyyden kustannuksiin. Työkyvyttömyyseläkkeitä maksetaan vuositasolla 2,5 miljardia euroa.

Ikävä kyllä nykyinen kehitys tämän suhteen ei näytä lupaavalta. Viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kääntyi jälleen kasvuun useiden vuosien laskusuunnan jälkeen. Panostusta työkyvyn ylläpitoon tarvitaan siten kipeämmin kuin koskaan aiemmin.