Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Kysymyksiä ja vastauksia kapitalisaatiosopimuksista

Kysymyksiä ja vastauksia kapitalisaatiosopimuksista

Taustaa

Kapitalisaatiosopimus on vakuutusyhtiön ja asiakkaan välinen sijoitussopimus. Se poikkeaa muista vakuutusyhtiön tarjoamista tuotteista (esimerkiksi säästö- tai sijoitusvakuutuksista) siinä, että kapitalisaatiosopimuksen perusteella ei vakuuteta ketään. Kapitalisaatiosopimus on aina määräaikainen, koska ei ole mitään vakuutustapahtumaa, joka muutoin päättäisi sopimuksen. Kapitalisaatiosopimus voi olla sijoitussidonnainen tai laskuperustekorkoinen (muita nimityksiä laskuperustekorkoiselle ovat esim. korkosidonnainen ja laskuperusteinen) tai näiden kahden yhdistelmä.

Kapitalisaatiosopimuksissa ja muissa sijoitusvakuutuksissa sijoitusallokaatiota voi sopimusaikana muuttaa ilman välitöntä verovaikutusta. Sopimuksen tuottoa verotetaan vasta säästämisajan lopussa.

Kysymyksiä ja vastauksia

Mikä on kapitalisaatiosopimus?

Kapitalisaatiosopimus on henkivakuutusdirektiivin mukainen sijoitussopimus, jonka asiakas tekee henkivakuutusyhtiön kanssa.

Kapitalisaatiosopimuksessa ei ole vakuutettuna ketään. Miksi sen myynti on kuitenkin sallittu henkivakuutusyhtiölle?

Oikeus myydä kapitalisaatiosopimuksia perustuu EU-lainsäädäntöön (henkivakuutusdirektiivi).

Miksi kapitalisaatiosopimuksen avulla voi käydä arvopaperikauppaa ilman veroa?

Sijoitussidonnaisissa kapitalisaatiosopimuksissa on sovittu asiakkaan ja henkivakuutusyhtiön kesken, että sopimuksen arvo kehittyy asiakkaan valitsemien arvopaperimarkkinoiden – yleensä hänen valitsemiensa sijoitusrahastojen arvon kehityksen perusteella. Asiakas voi halutessaan muuttaa tätä sijoitusjakaumaa ilman verovaikutusta. Asiakas maksaa kuitenkin aina pääomatuloveron sopimuksen tuotosta nostaessaan sitä ulos sopimuksesta.

Voiko asiakas käydä kapitalisaatiosopimuksen avulla kauppaa myös yksittäisillä osakkeilla?

Kapitalisaatiosopimuksen arvon kehittyminen on yleensä sidottu yksittäisten sijoitusrahastojen arvon kehitykseen. Säästöjen arvonkehitys voidaan kuitenkin sitoa myös esim. vakuutusyhtiön tarjoamaan usean arvopaperin sijoituskoriin tai joidenkin arvopaperien arvon kehittymiseen. Kaikissa näissä tilanteissa kyseessä on säästöjen arvonkehityksen sitominen tiettyyn arvopaperimarkkinaan ilman, että asiakas omistaa kyseisiä sijoitusrahastoja, sijoituskoreja tai arvopapereita.

Eikö ole väärin, että kapitalisaatiosopimuksen tuottoa ei veroteta vuosittain?

Ei. Se, että tuottoa verotetaan vasta sitä nostettaessa, on normaalia. Eihän esimerkiksi osakkeenomistajaakaan veroteta osakkeen arvonnoususta ennen kuin hän myy osakkeen eikä sijoitusasunnon omistajaa asunnon arvonnoususta ellei hän myy asuntoa.

Eikö valtio menetä näin verotuloja?

Ei. Kapitalisaatiosopimus on yleensä suhteellisen pitkäaikainen sijoitus, jolla tavoitellaan normaalia korkotasoa korkeampia tuottoja. Korkeammista tuotoista myös verottajan vero-osuus on suurempi kuin matalammista tuotoista.

Miten perustelette sitä, että kapitalisaatiosopimuksista peritään korkeita kuluja?

Asiakkaalle kerrotaan aina varoja sijoitettaessa kaikki sopimukseen liittyvät kulut. Kulut eivät ole kohtuuttomia, mitä todistaa se, että kapitalisaatiosopimuksia myydään kymmeniä tuhansia vuosittain. Ilman kuluja ei voi koskaan sijoittaa mihinkään. Suora yksittäisiin osakkeisiin sijoittaminenkaan ei ole kulutonta, vaikka niin joskus väitetään.

Jotkut tahot myyvät sijoitusvakuutuksia käyttäen argumenttina veroetuutta. Onko kapitalisaatiosopimus veronkiertokeino?

Ei. Kapitalisaatiosopimusten tarjoaminen vain verotukseen liittyvillä perusteilla on yksipuolista markkinointia. Kapitalisaatiosopimukset ovat hyviä tuotteita pitkäaikaiseen sijoittamiseen, mutta esimerkiksi verotuksen lykkääntymisetu on tarjolla myös monissa muissa vaihtoehdoissa, kuten asuntosijoituksissa ja sijoitusrahastoissa.