Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Sijoituspalveluiden tarjonnassa selkeät pelisäännöt

Sijoituspalveluiden tarjonnassa selkeät pelisäännöt

​Kuluttaja-asiakkaille tarjottavia sijoituspalveluita ja omaisuudenhoitoa säännellään monin tavoin. Lähtökohtana on, että sijoitukset vastaavat asiakkaan tavoitteita, että asiakas ymmärtää suositeltuun sijoituskohteeseen liittyvät riskit ja että asiakas pystyy kantamaan riskit taloudellisesti. Ensi vuonna sijoituspalveluita koskeva lainsäädäntö uudistuu ja muuttuu entistä yksityiskohtaisemmaksi.

​Nykyisellään sijoituspalveluita tarjoavan yrityksen on aina hankittava riittävät tiedot asiakkaansa taloudellisesta tilanteesta, sijoituskokemuksesta ja -tietämyksestä sekä tavoitteista. ”Ilman riittäviä tietoja asiakkaalle ei saa suositella sijoituspalvelua tai –tuotetta”, toteaa johtava lakimies Mari Pekonen-Ranta Finanssialan Keskusliitosta (FK).

Sijoituspalvelujen tarjontaa säännellään nyt lähinnä vuoden 2007 lopulla voimaan tulleessa sijoituspalvelulaissa. Laki koskee erilaisten arvopapereiden, kuten sijoitusrahasto-osuuksien ja strukturoitujen tuotteiden myyntiä sekä muiden sijoituspalveluiden tarjontaa. Sijoitusvakuutusten ja kapitalisaatiosopimusten myyntiä säännellään vastaavasti vakuutussopimuslaissa. Lisäksi Finanssivalvonta on antanut määräykset ja ohjeet, jotka koskevat kaikkien sijoitustuotteiden myyntiä.

”Käytännössä sijoitusvakuutuksia myyvät tahot noudattavat yleensä samoja menettelytapoja kuin muidenkin sijoitustuotteiden myynnissä. Tarjoajathan ovat usein samoja, esimerkiksi pankkeja”, Pekonen-Ranta kertoo.

Sijoituspalveluja tarjottaessa asiakkaalle on kerrottava myytävän tuotteen ominaisuuksista, riskeistä, sijoitusstrategiasta, sekä tuotteeseen tai palveluun liittyvistä kuluista ja palkkioista. Nämä tiedot kuuluu antaa asiakkaalle hyvissä ajoin ennen sopimuksen tekemistä.

Pekonen-Ranta tähdentää, että sijoituspalvelussa asiakkaita tulee kohdella tasapuolisesti. Asiakkaalle annettuihin neuvoihin ei saa vaikuttaa palvelun tarjoajan oma etu tai jonkun toisen asiakkaan etu.

”Vaikka lain vaatimukset ovat tiukat, menettelytapavirheitä valitettavasti sattuu toisinaan. Asiakkaan on silloin mahdollista valittaa kohtelustaan Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan (Fine). Valitus päätyy siellä viime kädessä asiantuntijoista koostuvan lautakunnan ratkaistavaksi. Finestä on myös mahdollista saada neuvontaa jo ennen riita-asian syntymistä”, Pekonen-Ranta neuvoo.

Ei-ammattimaisessa sijoittamisessa kansalaisten finanssiosaamiseen liittyvät taidot korostuvat. Pekonen-Rannan mukaan tässä on vielä paljon parannettavaa. ”Sijoitettavissa olevan varallisuuden määrä on Suomessa ollut tähän saakka melko vähäistä, kun vertaa vaikkapa Ruotsiin. Tämän vuoksi myös sijoittamiseen liittyvä kokemus on vielä melko uutta. Näitä taitoja olisi hyvä itse kunkin kartuttaa.”

Lainsäädäntö uudistuu ensi vuonna


Sijoitustuotteiden ja –palvelujen tarjontaa koskeva sääntely uudistuu ensi vuoden alussa. Silloin tulee kansallisesti voimaan paljon uutta EU-sääntelyä.

Sijoituspalveluiden tarjontaa koskeva ns. MiFID II –direktiivi täsmentää ja osin tiukentaa olemassa olevia myynnin menettelytapoja. Sijoitusvakuutusten myyntiä sääntelee puolestaan uusi laki vakuutusten tarjonnasta. Se yhtenäistää sijoitusvakuutusten ja muiden sijoitustuotteiden myynnissä olevat menettelytavat.

Lisäksi kuluttajille tarjottavista sijoitustuotteista on ensi vuoden alusta lähtien annettava tiivistetty, standardoitu avaintietolomake. Lomakkeen tarkoitus on helpottaa sijoitustuotteiden vertailua ja tuoda yksinkertaistetusti esiin tuotteiden keskeiset ominaisuudet, kuten kulut, riskit ja odotettavissa olevat tuotot.

”Sääntelyuudistus on finanssialan kannalta merkittävä ja siihen valmistaudutaan jo vauhdilla. Sijoitustuotteiden myyntiin liittyvät menettelytavat tulevat entistä yksityiskohtaisemmiksi ja avaintietolomakkeen avulla kuluttaja saa selkeää ja yhdenmukaista tietoa eri sijoitustuotteista”, Pekonen-Ranta kertoo.