Vaalien alla on esitetty veroaloitteita, jotka toteutuessaan johtaisivat sijoitusrahastojen nykyistä epäedullisempaan verotukseen ja houkuttelisivat rahastoja siirtymään pois Suomesta. Tälle tielle ei ole viisasta lähteä, sillä rahastot ovat tärkeä sijoituskohde yli miljoonalle suomalaiselle. Ne voivat olla myös kasvava vientituote.
Yli viidennes suomalaisten sijoitusrahastojen yhteenlasketusta, yli 100 miljardin euron pääomasta tulee ulkomailta, lähinnä Ruotsista. Rahastot ovat myös tärkeä osa kansankapitalismia, joka osaltaan tasapainottaa velkaantumista. Noin kolmannes suomalaisista kotitalouksista omistaa rahasto-osuuksia.
Finanssiala ry:n tuoreen Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimuksen mukaan tyypillisimmät rahastosäästäjät kuuluvat alempiin toimihenkilöihin ja työväestöön. Rahastosäästäjistä viidennes ansaitsee alle 30 000 euroa vuodessa ja lähes 30 prosenttia 30 000 – 50 000 euroa vuodessa. Kyse on kotitalouden yhteenlasketusta tulotasosta.
Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi painottaa, että kotitalouksien halukkuus sijoittamiseen ja säästämiseen paranee, kun tarjolla on erilaisia sijoitusmuotoja, joiden verotus on riittävän yksinkertaista ja pitkäjänteistä.
Kaupin mukaan rahastojen kotipaikasta käydään kovaa kilpailua. ”Rahastotoiminnan siirtäminen maasta toiseen on huomattavan yksinkertaista. Suomi on toistaiseksi pärjännyt tässä kilpailussa suhteellisen hyvin mutta kilpailu kiristyy muun muassa EU:ssa vireillä olevan pääomamarkkinaunionihankkeen myötä.”
Suomen kilpailuvalttina on ollut riittävän selkeä, yksinkertainen ja ennustettava sääntely mukaan lukien verotus. Kauppi muistuttaa, ettei ole suinkaan yhdentekevää, missä arvo syntyy. ”Lypsävää lehmää ei kannata tappaa. Sijoittajalle on aina tarjolla paljon vaihtoehtoja, mutta suomalaisten rahastoyhtiöiden ja yhteiskunnan kannalta on tärkeää pitää rahastoliiketoiminta ja osaaminen kotimaassa. Se tukee monipuolista finanssisektoria, ylläpitää työpaikkoja ja tuo verotuloja sekä yritys- että tuloverotuksen kautta.”
Sijoitusrahastojen toiminta keskittyy Euroopassa yhä harvempiin paikkoihin. Suuria rahastomaita ovat erityisesti Irlanti ja Luxemburg. Rahastojen kauppa toimii vilkkaasti yli rajojen. Yhdessä maassa rekisteröity rahastoyhtiö voi perustaa rahastoja muihin maihin ilman paikallista toimipistettä. Eri maissa rekisteröityjä rahastoja on myös mahdollista sulauttaa toisiinsa.
”Rahastot ja rahastoyhtiöt valitsevat kotipaikkansa parhaimman toimintaympäristön perusteella. Tätä kisaa ei voiteta takamatkalta. Jotta suomalaiset rahastoyhtiöt pärjäisivät jatkossakin, on niiden toimintaedellytysten oltava samat kuin muissa EU-maissa. Kotimaista lainsäädäntöä on tähän saakka kehitetty oikeaan suuntaan ja kehitys on ollut myönteistä”, Kauppi sanoo.
Sijoitusrahastojen sääntelyä ja sijoitustuotteiden verotusta on juuri uudistettu valtiovarainministeriön yksimielisten asiantuntijatyöryhmien esitysten pohjalta. ”Eri sijoitustuotteiden verotukseen ei pidä nyt koskea. Verotus kohtelee jatkossa eri sijoitusmuotoja mahdollisimman neutraalisti”, Kauppi toteaa.
Suomeen on rekisteröity yhteensä 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli helmikuun lopulla yhteensä 486 kappaletta.
