Lisää tuottavuutta vai lisää hyvinvointia – mieluummin molempia

Miten työhyvinvointi vaikuttaa tuottavuuteen? Entä lisääkö tuottavuus työhyvinvointia? Muun muassa näihin kysymyksiin haetaan vastausta Nordean, Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteisessä tutkimuksessa. Tutkimus on jatkoa Hyvinvoiva Finanssiala -hankkeelle.

”Hankimme pankin järjestelmästä dataa esimerkiksi ryhmien myyntiluvuista. Näitä lukuja sitten verrataan kyselytutkimuksella saatuihin tietoihin työhyvinvoinnista ja sosiaalisista verkostoista. Parantaako tuottavuus hyvinvointia vai hyvinvointi tuottavuutta? Miten nämä korreloivat? Kumpi on muna ja kumpi kana?” maalailee tutkimusta johtava Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Markku Kuula.

”Nordealle sekä henkilöstön että asiakkaiden tyytyväisyys on tärkeää tuottavuuden ohella”, toteaa Nordea Lifen toimitusjohtaja Pekka Luukkanen.

Kuula hehkuttaa, että kun kaikki kerätty data saadaan yhdistettyä, voi lopputuloksena olla jotain, mitä ei ennen ole tehty missään. Valmista olisi tarkoitus olla ensi vuoden loppupuolella.

Kansantalouden pelastus?

Nordea Lifen Luukkanen muistuttaa, että projektilla voi olla ihan kansantaloudellistakin merkitystä.

”Nyt yhteiskunta parantaa tuottavuuttaan pidentämällä työaikoja ja lisäämällä tehoja. Asiantuntijatyössä tuotantomääriä on kuitenkin vaikea mitata yksiköissä ja kiloissa. Haluamme selvittää, olisiko muita tapoja vaikuttaa tuottavuuteen.”

Tutkimukseen osallistuvat yliopistojen lisäksi Nordea Life ja Nordean henkilöasiakkaista vastaava liiketoiminta-alue. Tutkimus pohjautuu henkilöstön haastatteluun, ja yhteensä osallistujia on noin tuhat. Mukana on edustus sekä perinteisestä kasvokkain tapahtuvasta asiakaspalvelusta että online-palvelusta.

Kyselytutkimus on tarkoitus saada toteutettua toukokuun aikana. Ohjausryhmässä on tiedeväen, Aallon Kuulan ja Juha Eskelisen sekä Tampereen yliopiston Sanna Nuutisen, lisäksi edustajia sekä työnantaja- että työntekijäpuolelta. Karkea työnjako on, että Aallon puolella mitataan tuottavuutta ja Tampereella työhyvinvointia ja sosiaalisia verkostoja. Tutkimuksen keskeisin rahoittaja on Työsuojelurahasto.