Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Uutiset > UutisarkistoKysymyksiä ja vastauksia euriborien uudistamisesta

Kysymyksiä ja vastauksia euriborien uudistamisesta

​Mistä on kyse?


Euriborkorkoja hallinnoiva European Money Markets Institute (EMMI, entinen Euribor-EBF) on suunnitellut euriborien uudistamista vuodesta 2013 lähtien. Työtä on tehty yhdessä Euroopan keskuspankin (EKP), eräiden muiden viranomaisten sekä euriborpaneeliin kuuluvien pankkien kanssa.

EMMI järjesti loppuvuonna 2015 julkisen konsultaation, jossa pyydettiin markkinatoimijoilta ja muilta sidosryhmiltä kommentteja suunnitelluista uudistuksista. Suunnittelutyön aikana pankeilta on lisäksi kerätty kaupankäyntitietoja, joiden avulla on hahmoteltu uudistusten sisältöä ja arvioitu niiden toteuttamismahdollisuuksia. Viimeisin tietojen keräys tapahtui loppuvuoden 2016 ja alkuvuoden 2017 aikana.
 

Mitä euriborkorot ovat?


Euriborit ovat viitekorkoja, jotka kertovat markkinakorkojen tason kahdeksassa eri maturiteetissa (1 ja 2 viikkoa sekä 1, 2, 3, 6, 9 ja 12 kuukautta). Korot perustuvat pankkien antamiin arvioihin ns. prime-pankkien välisen vakuudettoman antolainauksen (pankkien välisten talletusten) hintatasosta. Arviot kerätään euriborpaneeliin kuuluvilta pankeilta, joita on nyt 20.

Euriborkorot ja niiden pohjana olevat pankkien antamat korkoarviot ovat nähtävillä EMMIn sivuilla (www.emmi-benchmarks.eu).
 

Mihin euriborkorkoja käytetään?


Euriborkorot ovat keskeisiä viitekorkoja euroalueella, ja niitä käytetään mm. pankkilainojen ja talletusten sekä monien rahoitusmarkkinainstrumenttien viitekorkoina. Maakohtaisesti niiden käytössä on jonkin verran eroja. 
 

Kuinka paljon euriborkorkoja käytetään Suomessa viitekorkoina?


Suomessa valtaosa kotitalouksien ja yritysten pankkiluotoista on sidottu euriboreihin, samoin merkittävä osa pankkien varainhankinnasta. Suomen Pankin tilastojen mukaan rahalaitosten yleisöluotoista noin 85 % on sidottu euriboreihin, asuntoluotoista noin 90 %. Talletuksista euriboriin on sidottu noin 23 %.
 

Miksi EMMI on suunnitellut uudistuksia euriboreihin?


Viime vuosina eri puolilla maailmaa ilmenneet viitekorkojen peukalointitapaukset ovat johtaneet siihen, että G20-maiden perustama Financial Stability Board ja eräät muut viranomaistahot ovat suositelleet viitekorkojen kytkemistä toteutuneisiin rahamarkkinahintoihin pankkien omien arvioiden sijaan. Korkojen muodostuminen halutaan tehdä nykyistä läpinäkyvämmäksi.

Toisena syynä on se, että euriborpaneeliin kuuluvien pankkien määrä on vähentynyt tuntuvasti. Se on synnyttänyt huolta nykyisen euriborjärjestelmän jatkuvuudesta ja korkojen luotettavuudesta.

Kolmantena syynä on markkinoiden rakenteessa tapahtuneet muutokset. Nykyään yhä suurempi osa rahamarkkinakaupasta on muuta kuin pankkien välistä kauppaa (interbank-kauppaa).
 

Minkälaisia uudistuksia euriboreihin on suunniteltu?


Suunnitelmien mukaan euriboreihin kuuluisi jatkossa viisi eri korkoa: 1 viikon sekä 1, 3, 6 ja 12 kuukauden korot. Korot perustuisivat toteutuneisiin rahamarkkinakauppoihin. Mukaan otettaisiin rahoitussektorin, julkisen sektorin, EU:n ulkopuolisten tahojen ja yritysten tekemät talletukset pankkeihin sekä lyhytaikaisten arvopaperien kuten sijoitus- ja yritystodistusten myynnit. Tarkoitus on, että korot kuvastaisivat pankkien oman varainhankinnan eli ottolainauksen toteutunutta hintaa. Korkojen laskennassa voitaisiin tarvittaessa käyttää myös muun kuin varsinaisen noteerauspäivän kaupankäyntitietoja, jos pankki ei ole käynyt kauppaa ko. päivänä.
 

Kuka päättää uudistuksista ja niiden toimeenpanosta?


Euriborkorkoihin tehtävistä muutoksista päättää EMMIn yleiskokous (General Assembly). EMMIn jäseniä ovat eurooppalaiset pankkiyhdistykset. Suomesta mukana on Finanssialan Keskusliitto.
 

Tehdäänkö uudistukset?


EMMIn yleiskokous päätti 4.5.2017, että suunniteltuja uudistuksia ei toteuteta. Pankeilta kerätyt kaupankäyntitiedot osoittivat, että uudistettujen euriborien taso ja volatiliteetti poikkeavat liikaa nykyisistä euriboreista. Euriborien laskenta jatkuu siis toistaiseksi nykyisellään.

EMMI pyrkii seuraavaksi muokkaamaan uudistuksia siten, että jatkossa euriborit perustuisivat mahdollisuuksien mukaan toteutuneisiin rahamarkkinakauppoihin, mutta lisäksi hyödynnettäisiin muuta tarjolla olevaa hintainformaatiota. Uudistusten suunnittelun aikana EMMI on säännöllisesti yhteydessä viranomaisiin.
 

Valvovatko viranomaiset viitekorkoja?


Komissio antoi syyskuussa 2013 asetusesityksen erilaisten viitearvojen sääntelystä. Se hyväksyttiin vuonna 2016 ja astuu pääosin voimaan vuoden 2018 alussa. Asetus tuo euriborit ja muut vastaavat viitekorot viranomaisvalvonnan piiriin. EMMIn valvojana toimii Belgian finanssivalvoja FSMA, ja sen tukena on eräiden muiden EU-maiden valvojista koostuva kollegio.

 Katso myös

 Hae aiheesta