Arvopaperimarkkinoiden sääntely uusiksi – lait voimaan vuodenvaihteessa

Arvopaperikauppaa koskeva säännöstö on uudistumassa. Hallituksen 26.10. antaman esityksen mukaan EU-lainsäädäntöön pohjautuvat kansalliset lait astuisivat voimaan ensi vuoden alussa. EU:sta lähtöisin olevan uudistuksen tavoitteena on lisätä kaupankäynnin läpinäkyvyyttä, tehokkuutta ja luotettavuutta kaikkien rahoitusvälineiden osalta sekä parantaa sijoittajansuojaa. Kansallinen esitys tulee harmittavan myöhään.

Uusien sääntöjen myötä arvopaperimarkkinoiden rakenne uudistuu ja kaupankäynnin läpinäkyvyys lisääntyy. Uutena säädetään organisoidun kaupankäynnin järjestämisestä, pk-yritysten kasvumarkkinasta sekä erilaisten raportointipalveluiden toiminnasta. Sijoittajansuoja paranee yksityiskohtaisempien ja tiukempien menettelytapasäännösten myötä. Uudistus pohjautuu rahoitusvälineiden markkinoita sääntelevään MiFID II –direktiiviin ja siihen liittyvään asetukseen (MiFIR).

Sääntelyn tavoitteena on saada mahdollisimman suuri osa arvopaperikaupasta järjestäytyneille markkinapaikoille OTC-kaupankäynnin sijaan. OTC-kaupankäynti (Over-the-Counter) tarkoittaa sitä, että kauppaa käydään suoraan ostajan ja myyjän välillä ilman järjestäytynyttä välikättä.

Hallituksen esitys koskee sijoituspalveluita tarjoavien yritysten toiminnan edellytyksiä. Esitys säätelee myös sitä, miten yritysten on asiakkaan kanssa toimittava kun tarjotaan sijoituspalveluita. Hallituksen esitys tulee valitettavan myöhässä. Vaikka EU-lainsäädännöstä tulevat muutospaineet ovat olleet jo pitkään tiedossa, on kansallinen toimeenpano jäljessä.

”Finanssiyhtiöt ovat valmistautuneet jo pitkään muuttuviin säädöksiin. Muissa Pohjoismaissa kotimaiset yksityiskohtaiset säännökset ovat olleet jo pitempään valmiina, mutta Suomessa ei. Yksityiskohtiin varautumiselle jää yhtiöissä todella vähän aikaa”, sanoo Finanssiala ry:n johtava lakimies Mari Pekonen-Ranta.

Sijoituspalvelujen tarjonnan säännöt tarkentuvat

Uudessa laissa tarkennetaan ja tiukennetaan pelisääntöjä, joiden mukaan asiakkaille saa tarjota sijoituspalveluita ja -tuotteita. Yksityiskohtaisemmalla sääntelyllä halutaan parantaa sijoittajansuojaa ja korostaa, ettei palvelun tarjoajan etu saa mennä asiakkaan edun edelle. Kokonaan uutta laissa on rahoitusvälineitä kehittävien ja niitä jakelevien sijoituspalveluyritysten velvollisuus varmistaa tuotteen sopivuus aiotulle asiakaskohderyhmälle tuotteen koko elinkaaren ajan.

Finanssivalvonta asettaa jatkossa nykyistä tiukemmat vaatimukset sijoitusneuvojilta ja -myyjiltä vaadittavaan ammattitaitoon. Näitä henkilöitä arvioidaan olevan Suomessa noin 10 000. ”Finanssiala ry on suositellut pätevyyden takaavien sijoituspalvelututkinnon ja sitä vaativamman sijoitusneuvojan tutkinnon suorittamista jo vuodesta 2014”, Pekonen-Ranta toteaa.

Pekonen-Ranta toivoo, että yksityiskohtaistuva sääntely ehkäisisi ylilyöntejä, joita on tänä vuonna tullut jonkin verran julkisuuteen. Monet palveluntarjoajat ovatkin jo muuttaneet menettelytapojaan. ”Palkitsemiskäytännöt eivät saa kannustaa myyjiä asiakkaan edun vastaiseen toimintaan. Asiakkaan tarpeet ja taustat on aina huolellisesti selvitettävä. Sijoituspalveluita tarjoavien yhtiöiden sisäisten prosessien on entistä tarkemmin tuettava näitä tavoitteita.”

Samaan aikaan uudistuksen kanssa tulee voimaan velvoite antaa sijoitustuotteesta ja –vakuutuksesta keskeiset tiedot sisältävä avaintietolomake. Sillä annetaan standardoidut tiedot tuotteen keskeistä ominaisuuksista, kuten sijoituksen riskeistä, tuottoarvioista ja kuluista. Avaintietolomakkeen toivotaan helpottavan asiakkaan mahdollisuutta vertailla erilaisten sijoitustuotteiden ja –vakuutusten keskeisiä ominaisuuksia.