Sähköisten ensitunnistamistietojen välittämiselle on tulossa enimmäishinta. Hallituksen esitys mennee eduskunnan täysistunnossa läpi sellaisenaan.
”Tämän tapainen hintasääntely on aiemmin aina kohdistunut luonnolliseen monopoliasemaan esimerkiksi sähkö-, kaasu- tai rataverkon käytöstä perittäviin maksuihin”, sanoo asiantuntija Peter Jansson Finanssiala ry:stä.
Markkinoilta on jo monta vuotta löytynyt kolme vahvaa keskenään kilpailevaa sähköistä tunnistusvälinettä; verkkopankkitunnukset, mobiilivarmenne sekä kansalaisvarmenne. Sähköisen ensitunnistamisen osalta ei siis voi puhua luonnollisesta monopoliasemasta. Tämän tapainen hintasääntely on siis erittäin poikkeuksellista.
Jotta vahva sähköinen tunnistusväline voidaan myöntää sähköisesti asiakasta tapaamatta, on asiakkaalla jo oltava vahva sähköinen tunniste, jota myönnettäessä asiakas on tunnistettu fyysisesti. Tämä tehdään käytännössä kasvokkain pankkikonttorissa. Esimerkiksi poliisi tekee omakustannusperusteisesti ensitunnistamisen hintaan 47 euroa. Kustannukset jäävät jatkossakin lähinnä pankkien kannettaviksi, koska muut toimijat eivät aio toimia aktiivisesti ensitunnistajan roolissa laajasta asiointipisteverkostostaan huolimatta. Näin ollen hyödyt siirretään niille toimijoille, jotka pystyvät hyödyntämään jo tehtyä fyysistä ensitunnistusta sähköisesti.
FA ehdotti, että kyseisestä lakiesityksestä tulee luopua kokonaan. Esityksen perustelut ontuivat ja pahasti. Liikenne- ja viestintäministeriön alkuperäisen esityksen mukaan sähköisen ensitunnistamisen enimmäishinta olisi 10 senttiä. Nyt säännelty enimmäishinta asettuu 0,35-5,00 euron välimaastoon.
Eduskunnan täysistunto aloittaa esityksen käsittelyn tällä viikolla liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnön pohjalta.