Facebookin libra ja muut kryptovaluutat ravistelevat rahoitusmarkkinoita ja ovat saaneet keskuspankit ja jäsenmaat takajaloilleen. EU taklaa nyt kryptovaluuttojen ongelmia sääntelyllä, mutta kaiken pohjalla kuplii kysymys: mitä lisäarvoa niistä lopulta on?
Akustinen musiikki on kuitenkin yhä voimissaan ja kokkailu on nuorten keskuudessa suositumpaa kuin koskaan.
”Kehityksessä ei ole aina kyse joko-tai-asiasta, ja näin myös virtuaalivaluuttojen kohdalla”, toteaa Henry Brade, Pohjoismaiden suurimman kryptovaluuttavaihtopalvelu Prasoksen perustaja ja hallituksen puheenjohtaja.
Brade on Suomen tunnetuimpia bitcoin-vaikuttajia. Prasos toi ensimmäisenä Suomeen bitcoinien ostamiseen tarkoitetut käteisautomaatit.
Nyt Brade ennustaa, että digitaaliset valuutat nousevat 2020-luvun aikana perinteisten valuuttojen rinnalle yhdeksi uudeksi maksutapavaihtoehdoksi ja merkittäväksi osaksi talousjärjestelmää.
“Käteinen raha on häviämässä”
Lohkoketjuteknologian kehittyminen on mahdollistanut viimeisen vuosikymmenen aikana tuhansien virtuaalivaluuttojen syntymisen. Virtuaalivaluutat ovat esimerkki kehityksestä, joka on viime vuosina ravistellut rahoitusmarkkinoiden toimintaa ja herättänyt keskustelun siitä, millaisia muotoja rahalla on tulevaisuudessa.
”Käteinen raha on häviämässä, se on kiistaton juttu. Sen sijaan kysymysmerkki on, häviääkö käteinen kokonaan ja jos, niin millä aikataululla”, toteaa Brade.
Brade visioi, että virtuaalivaluutoista tulee pian hyödyke, jota eri tahojen on yksinkertaisesti pakko omistaa. Ensimmäisenä näin käy bitcoinin osalta. Bitcoin on Braden mukaan kryptovaluuttojen maailmassa se kultainen standardi, esikuva, joka tulee ”haastamaan tosissaan perinteiset valuutat”.
”Jos Bitcoinin arvo nousee 10-kertaiseksi nykyisestä, se alkaa vaikuttaa rahan liikkeisiin, muihin arvopapereihin ja hyödykkeisiin, kuten euron ja dollarin kurssiin.”
Muiden toimijoiden on tällöin Braden mukaan pakko suojata omaa asemaansa ja laittaa rahaa kiinni bitcoineihin.
”Tämä koskee kaikentasoisia toimijoita. Eläkerahastot, yksityiset sijoittajat ja pankit laittavat tulevina vuosina kaikki osuuksia sijoitussalkustaan bitcoineihin.”
Brade uskoo, että viiden vuoden sisällä bitcoin ja muut virtuaalivaluutat tulevat mukaan lompakkosovelluksiin yhdeksi maksuvaihtoehdoksi. Käyttäjä voi valita vaihdannan välineen eli määritellä itse, veloitetaanko summa bitcoineina, dollareina tai vaikka kultana.
”Samoin uskon, että pankit ottavat virtuaalivaluutat yhdeksi vaihtoehdoksi. Asiakas voi valita, missä valuutoissa varallisuutensa säilyttää.”
Arvon säilyttäjästä maksuvälineeksi
Ensimmäisenä Brade haluaa selventää käsitteitä.
”Termi virtuaalivaluutta on vähän epäselvä ja liian laaja. Peleissä käytetyt leikkirahatkin ovat virtuaalivaluuttoja.”
Eikä moni tule ajatelleeksi, että myös ne perinteisellä pankkitilillä seisovat rahat ovat virtuaalisia eli digitaalisia numeroita tilitietokannassa, eivät mitään konkreettisia setelinippuja pankkiholvissa.
”Termi kryptovaluutta on selkeämpi. Sillä termillä virtuaalivaluutoista puhutaan myös EU:ssa.”
Kryptovaluuttojen lisäksi puhutaan myös krypto- tai virtuaalivaroista. Esimerkiksi OECD:n alainen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastainen toimintaryhmä Financial Action Task Force eli FATF käyttää suosituksissaan ja ohjeistuksissaan termejä virtual asset ja virtual asset service provider (VASP).
Ensimmäiset kryptovaluutat olivat ennen kaikkea arvon säilyttäjiä.
”Se oli ihmisille ensisijainen syy hankkia niitä. Ihmiset uskoivat, että kryptovaluutan arvo säilyy ja pitkällä aikavälillä myös kasvaa. Kuin uuden aikakauden kultaharkon.”
Seuraava askel virtuaalivaluuttojen kehityksessä on niiden muuttuminen maksuvälineeksi. Bitcoinista on jo tullut sellainen.
Tosin Brade huomauttaa, että maksutapahtumien tekeminen on vielä hidasta verrattuna ostosten tekemiseen esimerkiksi Visan kaltaisilla maksukorteilla. Kun Visa pystyy käymään läpi miljoonia maksutapahtumia sekunnissa, bitcoin pystyy vasta satoihin.
Tai tämä oli tilanne vielä hetki sitten.
Äskettäinen päivitys toi bitcoinin maksutapahtumatehot samalle tasolle yleisten maksukorttien kanssa. Siirrot ovat halpoja, kustannusten osalta puhutaan eurosentin osista. Siirrot ovat myös välittömiä eli maksu siirtyy vastaanottajalle saman tien.
”Teknologia on siis jo olemassa ja käyttökelpoista, mutta menee vielä vuosia ennen kuin bitcoinilla maksamisesta tulee arkea tavalliselle kuluttajalle.”
Viimeinen kehityskaari on Braden mukaan kryptovaluutan nouseminen arvon mitaksi eli tuotteiden hinnoitteleminen kryptovaluuttana kuten nyt euroina. Braden mukaan tämä on mahdollista ”korkeintaan kymmenen vuoden päästä”.
Eurooppa menetti johtoaseman Aasialle
Finanssivalvonnan (Fiva) johtava digitalisaatioasiantuntija Hanna Heiskanen toppuuttelee tulevaisuudenkuvia.
”Pientähän tämä on globaalin talouden mittakaavassa.”
Luotettavaa arviota kryptovaluuttojen yhteenlaskeutusta globaalista kokonaisarvosta on Heiskasen mukaan vaikea tehdä, mutta markkinat ovat joidenkin arvioiden mukaan suuruudeltaan korkeintaan 250 miljardia.
”Edellyttäen, että kaikille valuutoille löytyy ostaja. Joka tapauksessa globaalin talouden mittakaavassa tässä ei ole kyse mistään isosta ilmiöstä.”
Esimerkiksi pelkästään Applen markkina-arvo oli viime vuonna 900 miljardia euroa.
Toistaiseksi kryptovaluutat eivät näyttäydy markkinoilla maksuvälineinä vaan spekulatiivisina sijoittamisen välineinä. Eivätkä ne ainakaan toistaiseksi Heiskasen mukaan perinteisiä toimijoita kiinnosta. Esimerkiksi kaikki Fivaan tulevat kryptovaluuttoja koskevat kyselyt ovat uusilta toimijoilta.
Mutta kryptovarabisneksen globaali kehitysvauhti on nyt hurja. Ja on jatkunut sellaisena jo useamman vuoden.
Alussa Eurooppa oli suunnannäyttäjä kyptovaluutoissa. Mutta kehitys Euroopassa kilpistyi taas tuttuun ongelmaan: skaalaukseen. Teknologiabisneksessä innovaatiosta on vaikea kasvattaa isoa liiketoimintaa EU-maissa.
Aasia kiri Euroopan ja muut maanosat 2010-luvulla kiinni ja meni kirkkaasti ohitse. Esimerkiksi Etelä-Koreassa puolet nuorista omistaa jo kryptovaluuttoja. Globaalia kehitystä johtavat nyt Etelä-Korea, Singapore ja Kiina.
Mutta Aasiasta löyty myös toinen ääripää: Intia.
”Siellä on valtiollinen työryhmä ehdottanut kryptovaluuttojen täydellistä kieltoa vankilatuomion uhalla. Ehdotus ei ole onneksi vielä saanut laajempaa kannatusta”, sanoo Brade.
Intian asennoitumisen takana on veronkierron pelko.
”Kryptovaluuttojen kehityksen suhteen Eurooppa on nyt aika lailla tasoissa Yhdysvaltojen kanssa”, arvioi Brade.
Paljon potentiaalia ja paljon riskejä
”Käynnistä kryptovaluutta tänään! XX tekee monista ihmisistä rikkaita ja sinä voit olla seuraava miljonääri. Katso, kuinka voit saada vakaat tulot kryptovaluutalla. Sinun on talletettava vähintään 250 euroa aloittaaksesi. Voit varmasti hyötyä nykyisestä markkinaskenaarioista.”
Tällaisia viestejä löytyy vähän väliä itse kunkin sähköpostin roskapostikansiosta. Nuorella alalla liikkuu kaikenlaisia toimijoita.
Monen asiantuntijan mielestä myös alan esikuva bitcoin on vain puhdas pyramidipeli, josta sijoittajat voivat saada tuottoa niin kauan kuin löytyy uusia sijoittajia, jotka ostavat bitcoineja vielä kalliimmalla.
Euroopan komissio suhtautuu kryptovaluuttoihin lähtökohtaisesti positiivisesti. Taloudesta vastaava komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis on sanonut kryptovaluuttojen kehityksen osoittaneen, että Euroopassa on paljon parantamisen varaa rajat ylittävässä maksuliikenteessä. Siitä on tehtävä halvempaa ja nopeampaa.
Koska välikädet puuttuvat, kryptovaluutat alentavat maksutapahtumien kustannuksia ja nopeuttavat niitä. Lisäksi ne auttavat myös varmistamaan, että rahoitustuotteet ja -palvelut ovat mahdollisimman monen ihmisen saatavissa ja hinnaltaan kohtuullisia.
Komissio listaa tuoreessa linjapaperissaan kuitenkin myös tukun kryptovaroihin liittyviä ongelmia: kyberturvallisuusriskejä, epäreilua kilpailua, rahanpesua ja terrorismin rahoittamista sekä ongelmia yksityisyyden varmistamisen, kuluttajansuojan ja taloudellisen vakauden osalta.
Fivan Heiskanen jatkaa virtuaalisijoittamiseen liittyvien riskien listaa:
”Riskejä ovat muun muassa rajut ja äkilliset arvonvaihtelut, vaihtopaikkoihin ja lompakkopalvelun tarjoajiin kohdistuvat tietoturvauhat sekä useiden kryptovaluuttojen luonne spekulatiivisina sijoituksina.”
Heiskanen muistuttaa, että kryptovaluutan tarjoajien riskienhallinnalle tai pääomien riittävyydelle ei ole lainsäädännössä asetettu vaatimuksia. Kryptovaluuttojen arvonmuodostus ei kuulu Finanssivalvonnan tai minkään muun viranomaisen valvonnan alaan.
”Suomalaiset virtuaalivaluuttasijoittajat voivat lähteä asiakkaiksi palveluihin, jotka toimivat jostain muusta valtiosta käsin. Jokaisen sijoittamista harkitsevien kannattaa tarkastaa, onko palveluntarjoaja jonkun kansallisen viranomaisen valvonnassa. Riskeihin on hyvä perehtyä huolella. Myös sopimusehdot on syytä lukea tarkasti”, painottaa Heiskanen.
Nykyinen valvonta ja ja rekisteröinti eivät vaikuta virtuaalivaluuttasijoittamiseen liittyviin riskeihin”, sanoo Fivan Hanna Heiskanen. Kuva: Aino Huotari
Kryptovaluuttoja säännellään jo
“Jo edellinen komissio ryhtyi toimiin kryptovaluuttoihin liittyvien ongelmien taklaamiseksi, tosin epäsuorasti”, vahvistaa Heiskanen.
EU:n rahanpesudirektiivin uudistus, niin sanottu viides rahanpesudirektiivi toi virtuaalivaluuttojen vaihtopalvelut sekä lompakkopalvelujen tarjoajat sääntelyn piiriin.
Sen mukaan jokaisen jäsenmaan oli viimeistään tammikuussa nimettävä kansallinen valvontaviranomainen ja jokaisen kryptovaluuttatoimijan oli haettava rekisteröitymistä tältä kansalliselta valvojalta.
”Lain tarkoituksena on tietää, keitä kryptovaluutan tarjoajia alalla on ja valvoa rahanpesun estämisen toteutumista.”
Suomi toimi direktiivin toimeenpanon suhteen etunojassa, ja kansallinen laki astui voimaan jo viime toukokuussa ensimmäisten EU-maiden joukossa.
Marraskuun alusta 2019 alkaen vain lain asettamat vaatimukset täyttävät virtuaalivaluutan tarjoajat ovat voineet harjoittaa toimintaansa Suomessa. Vaatimusten noudattaminen on varmistettu rekisteröintivelvoitteella, jonka lopputuloksena prosessin läpäisseet virtuaalivaluutan tarjoajat on lisätty Finanssivalvonnan rekisteriin.
Rekisteröinti on myönnetty toistaiseksi kaikkiaan viidelle toimijalle, joista yksi on Prasos. Kolme muuta hakemusta on käsittelyssä.
Suomen laki menee pidemmälle kuin mitä rahanpesudirektiivi edellyttää. Ensinnäkin kotimaisen lain piirissä ovat kaikki virtuaalivaluuttojen liikkeellelaskijat eli ennen kuin uuden valuutan voi luoda, on laitettava rekisteröintihakemus vireille ja odotettava, että hakemus hyväksytään.
Laki velvoittaa pitämään asiakasvarat ja toimijan omat varat erillään.
Se sisältää myös asiakasvarojen asianmukaiseen säilyttämiseen liittyviä velvoitteita ja sääntelyä kuluttaja-asiakkaille annettavista informaatiosta. Näitä asioita ei direktiivi edellytä.
Rekisteröintiprosessin yhteydessä Fiva selvittää myös, että hakijalla on käytössään riittävät menettelyt rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaan ja että hakijan johto ja avainhenkilöt täyttävät luotettavuuskriteerit. Rekisteröinnin myöntämisen jälkeen vaatimusten täyttymistä seurataan selvityksin ja tarkastuksin.
Rekisteröitymisprosessi on toimijoille työläs ja vaati usein lisäselvityksien antamista. Jos toimija ei täytä sille asetettuja vaatimuksia, toiminta kielletään ja kieltoa tehostetaan uhkasakolla.
Heiskanen huomauttaa, että laki tuo monien rahanpesua estävien velvoitteiden osalta kryptovaluuttatoimijat samalle viivalle perinteisten toimijoiden, kuten pankkien, kanssa.
”Mutta nykyinen valvonta ja ja rekisteröinti eivät vaikuta virtuaalivaluuttojen ominaispiirteisiin tai virtuaalivaluuttasijoittamiseen liittyviin riskeihin.”
Libra herätti jäsenmaat
Nykysääntely onkin vasta ensimmäinen askel. Lisää on tulossa. Komissio valmistelee parhaillaan lainsäädäntöesitystä, joka tulee koskemaan kaikkia kryptovaluuttoja.
”Tarvitsemme yhteistä eurooppalaista sääntelyä, jolla varmistamme talouden vakauden ja sijoittajien suojan”, taloudesta vastaava Dombrovskis totesiEuroopan parlamentissa loppusyksystä.
Konsultaatio on parhaillaan käynnissä, ja aloitetta odotetaan ulos komissiosta loppusyksyllä. Virkamiesten mukaan komission esityksen lopullista laajuutta on vielä vaikea arvioida.
Komissio selvittää nyt, minkä tyyppiset kryptovarat ovat jo sääntelyn piirissä tai helposti liitettävissä nykysääntelyn alle ja mitkä kryptovaramallit vaativat kokonaan uutta omaa sääntelyä.
EU:n tavoitteena on saada tällä vaalikaudella kasaan yhtenäinen eurooppalainen sääntelykehys, jossa samanaikaisesti varmistetaan se, että innovaatiot pystyvät kehittymään, mutta myös taklataan riskejä nykyistä paremmin.
Komission luupin alla on etenkin Facebookin libra. Viime kesänä yhdysvaltalaisyritys räjäytti kryptovaluuttapankin ilmoittaessaan perustavansa oman valuutan.
Sosiaalisen median yhtiö haluaa luoda libra-valuutallaan vaihtoehdon pankkimaksamiselle. Libraa voitaisiin käyttää muiden päävaluuttojen tapaan maksuvälineenä.
Facebookin mukaan libra on ratkaisu siihen, että yli miljardilla ihmisellä ympäri maailman ei ole pankkipalveluja. Libra-valuutta auttaisi tarjoamaan ihmisille tehokkaampia palveluita internetin välityksellä.
Moni asiantuntija on kuitenkin kyseenalaistanut, miksi Facebook on ylipäätään lähtenyt vetämään libra-projektia.
Libran kaltaisissa hankkeissa päällimmäisenä on huoli rahoitusvakaudesta. Esimerkiksi Facebookilla on miljardeja käyttäjiä ja on selvää, että sen luomalla omalla maksuvälitysjärjestelmällä on isoja vaikutuksia koko globaalille rahoitusmarkkinajärjestelmälle.
”Kysymys kuuluu, miten tällaisen keskuspankkien ja pankkien hallitseman järjestelmän rinnalle tulevan oman järjestelmän vakautta pystytään hallitsemaan? Nykyisellään tähän kysymykseen ei ole vastauksia”, toteaa EU-virkamies.
Libra onkin saanut EU-maat ja keskuspankit takajaloilleen. Asia oli pöydällä joulukuussa EU-maiden valtiovarainministerien Ecofin-kokouksessa, ja jäsenmaiden suhtautuminen on ollut vähintään nuivaa.
Libra on tyrmätty suoralta kädeltä etenkin isoissa EU-maissa. Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire totesi jo viime lokakuussa, ettei libra-valuutta ole tervetullut Euroopan maaperälle. Ranskan lisäksi Saksa ja Italia valmistautuvat estämään valuutan pääsyn Eurooppaan.
Vastustus on saanut monet libraa aiemmin tukeneet tahot kuten Visan ja Mastercardin jättäytymään pois hankkeesta. Vastustuksen takia libra on joutunut siirtämään myös suunniteltua valuutan julkistusajankohtaa myöhempään tulevaisuuteen.
EKP:n digivaluutta ei ole ongelmaton
Libra on herättänyt myös eurooppalaiset keskuspankit. Joulukuussa komissio ja jäsenmaat allekirjoittivat lausunnon, jossa ne kannustavat Euroopan keskuspankkia (EKP) kehittämään oman digivaluutan.
Useat EU-maat ovat mukana EKP:n entisen johtokunnan jäsenen Benoît Cœurén vetämässä hankkeessa. Digitaalinen valuutta pystyisi Cœurén mukaan takaamaan sen, että ihmiset voivat käyttää keskuspankkien tukemaa rahaa, vaikka käteistä ei enää olisi käytössä.
Yksi vaihtoehto voisi olla se, että digitaalisen valuutan käyttäjät avaisivat pankkitilin suoraan EKP:hen. Toisena vaihtoehtona voisi olla se, että EKP jakaisi digitaalista rahaa pankeille, jotka välittäisivät sitä eteenpäin asiakkailleen.
”Tämän ympärillä pyörii nyt aikamoinen hype. Se on saanut vähän liikaakin huomiota suhteessa siihen, minkä suuruinen hanke on oikeasti kyseessä”, EU-virkamies kommentoi.
Arvostetun eurooppalaisen tutkimuskeskus Bruegelin raportin mukaan keskuspankkien digivaluutat eivät nekään ole ongelmattomia.
Jos kotitalouksilla ja yrityksillä on pääsy keskuspankin varantoihin, on olemassa vaara, että talouden taantuman koittaessa ihmiset kiirehtivät vetämään kaikki rahansa pois kaupallisten pankkien talletuksista.
Se tapahtuisi Bruegelin tutkijoiden Grégory Claeysien ja Maria Demertzisiksen mukaan digitaalisen valuutan kohdalla paljon helpommin ja nopeammin kuin rahansiirrot perinteisten pankkitilien välillä.
Toinen vakava ja rakenteellisempi riski olisi rahoituksen välityksen vähentyminen. Pankkien olisi kilpailtava keskuspankin kanssa talletuksista.
“Ei kiitos lisää sääntelyä”
Fivan Heiskanen toivottaa EU:n sääntelysuunnitelmat joka tapauksessa tervetulleiksi.
”Koska kryptovaluuttabisnes on luonteeltaan täysin rajat ylittävää, on selvää, että tähän tarvitaan yhteiset eurooppalaiset säännöt.”
Lisäksi EU:ssa valmisteilla olevassa lakiesityksessä pohditaan nyt monia samoja kysymyksiä, jotka löytyvät jo kansallisesta laista. Tällaisia ovat esimerkiksi kryptovaluuttatoimijoille asetettavat asiakasvarojen turvallista säilyttämistä ja asiakasvarojen erilläänpitoa koskevat velvoitteet.
Prasoksen Brade on sen sijaan eri mieltä. Hänen mukaansa nykytilanne on EU-maissa teknologisen kehityksen kannalta hyvä, koska varsinaista pelkästään kryptovaluuttoja koskevaa sääntelyä ei ole.
”Lisää sääntelyä ei kaivata, nykyiselläänkin sitä on liikaa. Eurooppa ei saa lähteä kryptovaluuttojen osalta Yhdysvaltojen tielle.”
Yhdysvalloissa kryptovaluuttojen kehitystä hidastaa sääntely. Joka osavaltiolla on omaa kryptovaluuttoihin kohdistuvaa sääntelyä, ja Braden mukaan vain isoilla toimijoilla on resursseja kahlata osavaltiosta toiseen eroava lakiviidakko läpi.
”Jenkeissä tarvitaan ainakin kymmenen miljoonan dollarin alkupääoma pelkästään sääntelystä johtuvien lakiasioiden hoitoon.”
Fivan Heiskanen huomauttaa, että juuri yhtenäiset eurooppalaiset pelisäännöt auttaisivat välttämään Yhdysvaltojen kaltaisen sekavan sääntelytilanteen Euroopassa.
Braden mukaan jo nykyisestä viidennestä rahanpesudirektiivistä löytyy ylilyöntejä.
”Tottakai terrorismin rahoituksen ja rahanpesun vastainen toiminta on tärkeää, mutta miten paljon nykyisestä sääntelystä on todella hyötyä sen torjunnassa? Mihin tutkittuun tietoon perustuu se, että joku laissa vaadittu asia todella ehkäisee terrorismin rahoitusta?” kysyy Brade.
Nykyinen ajattelutapa perustuu Braden mukaan siihen, että aina kun tulee jokin ongelmatapaus esille, poliitikot keksivät uuden, ylimitoitetun velvoitteen alan toimijoille.
”Sääntelyn noudattaminen vaatii jo nykyisellään järjettömän paljon resursseja ja on etenkin pienille aloitteleville yrityksille iso taakka. Seuraus on se, että uusien toimijoiden tulo markkinoille on todella vaikeaa ja kallista. Tätä menoa lähes mahdotonta.”
Jos sääntelyä tulee lisää, siitä kärsii koko Eurooppa, Brade jatkaa.
”Enkä nyt puhu ainoastaan kryptovaluutoista vaan mistä tahansa finanssialan toiminnasta.”
EU-virkamiehen mukaan kaiken alan kehityksen pohjalta löytyy kuitenkin yksi ja sama kysymys: onko tästä hyötyä?
Onko kryptovaluutta uusi innovaatio, joka tuo aidosti uutta lisäarvoa palvelun käyttäjille?
Vai onko kyseessä tuote, jonka innovatiivisuus ja kilpailuetu liittyvät todellisuudessa vain siihen, että sillä voidaan kiertää voimassa olevaa sääntelyä?
Tähän kysymykseen EU:n on nyt löydettävä vastaus.
Kirjoittaja: Heli Satuli, MustRead
Juttu on julkaistu MustReadissa 11.2.2020 MustReadin Brysselin kirjeenvaihtajan työskentelyä tukee taloudellisesti Finanssiala ry. Lahjoittaja ei ole vaikuttanut sisältöön eikä MustReadin journalistiseen prosessiin.