Talousosaaminen

Talousosaamista vahvistamalla vahvistetaan myös nuorten tulevaisuususkoa

Nuorten yrittäjyys ja talous NYT julkaisi elokuun lopussa tulevaisuusraportin, jonka viesti on monella tavalla rohkaiseva: nuoret ovat kiinnostuneita kehittämään omaa talousosaamistaan. Vastaajista 71 prosenttia kertoi haluavansa parantaa talousosaamistaan, ja se on erittäin myönteinen uutinen.

Kiinnostus oppimiseen on kaiken kehittymisen lähtökohta. Jos ihminen ei halua oppia uutta, hänen osaamistaan on vaikea kasvattaa tai saada häntä innostumaan yhteisten asioiden edistämisestä. Siksi nuorten vahva kiinnostus taloustaitoja kohtaan luo uskoa tulevaan.

Nuoret kokevat myös osaavansa talousasioita melko hyvin. Usko omiin taitoihin vaihtelee kuitenkin sukupuolen ja perhetaustan mukaan. Tytöistä noin 38 prosenttia kokee omaavansa hyvät tiedot ja taidot taloudesta, kun taas pojilla vastaava luku on 55 prosenttia. Uskon eron johtuvan osittain siitä, että tytöt arvioivat usein omaa osaamistaan kriittisemmin kuin pojat.

Kysely paljastaa myös muita sukupuolten välisiä eroja. Kotona käytävissä talouskeskusteluissa pojille puhutaan useammin sijoittamisesta, kun taas tyttöjen kanssa keskustellaan enemmän perheen rahatilanteesta tai vastuullisesta rahankäytöstä. Harva vanhempi tekee tällaisia rajauksia tietoisesti, mutta jokaisen olisi välillä hyvä pysähtyä pohtimaan, millaisista näkökulmista ja millä sävyllä taloudesta puhutaan lapsille.

Vanhempien merkitys talousosaamisen lähteenä on kasvanut merkittävästi sitten vuoden 2022, jolloin sama kysely toteutettiin edellisen kerran. Tuolloin 64 prosenttia vastaajista kertoi oppivansa rahasta vanhemmiltaan ja sukulaisiltaan. Nyt vastaava osuus on jo 87 prosenttia. Pidän myönteisenä sitä, että vanhemmat keskustelevat talousasioista lastensa kanssa. Samalla on kuitenkin syytä muistaa, ettei kaikilla perheillä ole samanlaisia lähtökohtia. Myös talouteen liittyvät neuvot, kokemukset ja näkökulmat voivat vaihdella huomattavasti.

Siksi koulun merkitys talousosaamisen vahvistajana on tärkeä. Vaikka koulun rooli on kyselyn mukaan vähentynyt erityisesti poikien keskuudessa, nuoret pitävät sitä edelleen yhtenä keskeisimmistä talousosaamisen lähteistä vanhempien ja sosiaalisen median rinnalla. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta tämä on olennaista: koulussa jokainen nuori saa mahdollisuuden oppia samoja talouden perustaitoja riippumatta perhetaustastaan.

Valtiovarainministeriö julkaisi hiljattain selvityksen vastasyntyneen ensisijoituksesta. Se on malli, jossa valtio lahjoittaisi jokaiselle vastasyntyneelle 300€ alkupääoman käytettäväksi sijoituksiin niin, että rahoihin pääsisi käsiksi vasta täysi-ikäisenä. Toteutuessaan tällainen malli antaisi selvän sysäyksen sijoittamistietämyksen tasa-arvoistumiseen entisestään, kun ensiaskel säästämiseen ja sijoittamiseen olisi jokaisella vastasyntyneellä jo valmiiksi otettu.

Taloudellinen luottamus ja tulevaisuususko kulkevat käsi kädessä

Raportista nousee esiin myös kiinnostava yhteys tulevaisuususkon ja taloudellisen itseluottamuksen välillä. Nuoret, jotka uskovat tulevaisuutensa olevan hyvä, arvioivat talousosaamisensa muita korkeammaksi. Vahvan tulevaisuususkon omaavista nuorista 79 prosenttia suhtautui rauhallisesti omaan taloudelliseen tilanteeseensa.

Heikomman tulevaisuususkon omaavat nuoret puolestaan luottivat taloustaitoihinsa vähemmän. Tulokset viittaavat siihen, että taloudellinen osaaminen ja luottamus tulevaisuuteen vahvistavat toisiaan.

Talousosaamisen ja tulevaisuususkon yhteys on mielestäni looginen. Mitä paremmat taloustaidot nuorella on, sitä helpompi hänen on suunnitella tulevaisuuttaan, tehdä päätöksiä ja hallita elämässä valitsevaa epävarmuutta. Talousosaaminen ei ole vain numeroita tai säästämistä. Se on myös tunnetta siitä, että oma elämä on omissa käsissä ja tulevaisuuteen on mahdollista vaikuttaa.

Siksi meidän kaikkien kannattaa pohtia, miten puhumme taloudesta nuorille ja miten voimme tehdä taloustaidoista entistä luontevamman kansalaistaidon. Jos vahvemmat taloustaidot voivat lisätä nuorten uskoa tulevaisuuteen, kyse ei ole vain talouskasvatuksesta vaan myös toivon rakentamisesta.