Makrovakausvälineet

Kotitalouksien ylivelkaantumista torjuttava – asuntorahoituksen toimivuutta
ja työvoiman liikkuvuutta
ei kuitenkaan saa vaarantaa

Makrovakausvälineet ovat viranomaisten päätösvallassa olevia toimenpiteitä kuten pankeille asetettavia lisäpääomavaatimuksia tai luotonantoon liittyviä rajoituksia (esim. asuntolainojen enimmäisluototussuhde eli lainakatto).

 

Makrovakausvälineillä pyritään edistämään kansantalouden vakaata kehitystä estämällä rahoitusjärjestelmästä kumpuavien kriisien syntyä. Niiden tarkoituksena on pienentää esimerkiksi kotitalouksien velkaantumiseen liittyviä riskejä sekä vahvistaa pankkijärjestelmän sietokykyä erilaisia taloudellisia häiriöitä vastaan.

  • Valtiovarainministeriön työryhmä on lokakuussa 2019 julkaistussa mietinnössään ehdottanut mm. seuraavia uusia makrovakausvälineitä ja toimenpiteitä:
    • Tulosidonnainen velkakatto, eli luotonsaajan kaikkien luottojen määrä saisi olla enintään 4,5 kertaa vuotuisten bruttotulojen verran.
    • Asuntolainan takaisinmaksuaika rajattaisiin enintään 25 vuoteen.
    • Taloyhtiö saisi uudisrakentamista varten lainaa enintään 60 prosenttia myytävien asuntojen velattomasta hinnasta. Takaisinmaksuaika voisi olla enintään 25 vuotta, eikä lyhennysvapaita saisi olla viiteen vuoteen asuntojen valmistumisesta.
    • Pienlainayhtiöt siirrettäisiin Finanssivalvonnan valvottavaksi.
  • Osa ehdotuksista on FA:n mielestä kannatettavia, kuten taloyhtiölainakatto ja pienlainayhtiöiden siirtäminen Finanssivalvonnan valvontaan.
  • Finanssiala pitää ehdotuksia osittain ylimitoitettuna ja on huolissaan niiden vaikutuksista työvoiman liikkuvuuteen sekä ensiasunnon ostajan asemaan.
  • ​FA on ottanut asiaan kantaa palkansaajakeskusjärjestöjen eli SAK:n, Akavan ja STTK:n kanssa ja vedonnut maan hallitukseen, että asuntolainojen sääntelyesityksiä arvioitaisiin uudelleen koronapandemian aiheuttaman talouskriisin johdosta. Yksi talouskasvun elpymisen edellytyksistä on, että asuntomarkkinat toimivat jouhevasti. Tällä tavoin työvoima pystyy liikkumaan sinne, missä uusia työpaikkoja on tarjolla.
  • Etenkin tulosidonnaiseen velkakattoon liittyy suuria herkkyyksiä. Velkakatto voi olla toimiva osa kokonaisuutta, mutta ennen sen asettamista makrovakausvälineiden kokonaisvaikutuksista on saatava kattavampi ja selkeämpi kuva.
  • Erityisesti on varmistettava, ettei velkakatto muodostu esteeksi ensiasunnon ostamiselle. Ensiasunnon ostajien keski-ikä on ollut jo pitkään nousussa. Lainansaannin ehtojen tiukentaminen vaikeuttaisi erityisesti nuorten mahdollisuuksia omistusasumiseen.
  • Velkaantumisen kannalta kaikki luottomuodot eivät ole samanarvoisia. Siinä missä asuntolainalla hankittu asunto kasvattaa varallisuutta, päivittäiseen kulutukseen menevä pikaluotto ei sitä tee. 

Suodata

Aiheen kaikki sisällöt

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat

Taloudellinen sääntely

Veli-Matti Mattila

Johtaja, pääekonomisti

Pankkijärjestelmä, makrovakaus, yritysrahoitus, kansantalous, talouspolitiikka