Hoivan, terveyden ja hyvinvoinnin rahoitus

Palvelulupausta on täsmennettävä,
jotta kansalainen tietää, mistä
vastaa yhteiskunta ja mihin voi itse vaikuttaa.

Kansalaisille on kerrottava, mistä osasta hyvinvointipalveluiden rahoitusta vastaa yhteiskunta ja mistä kansalainen itse.

Yhteiskunnan on selvitettävä hoivalupauksen tarkka sisältö – millaista hoitoa ja hoivaa ikääntynyt saa eri puolilla Suomea?

Omalla rahalla muun muassa vakuutuksen keinoin on oltava mahdollisuus ostaa tai täydentää terveys- ja hoivapalveluja.

Julkisten palveluiden palvelulupauksen määrittelyä tarvitaan myös järjestelmän läpinäkyvyyden ja palveluiden kustannusten selvittämiseksi, jotta kansalainen voi tietää, vertailla ja valita.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa on palvelusetelijärjestelmää kehitettävä edelleen, jotta kansalainen voisi päästä hoitotakuun turvin hoitoon.

Henkilökohtainen budjetointi on saatava osaksi toimivaa sote-palvelujärjestelmää.

Kansalaisten mahdollisuutta yhdistää julkista rahoitusta omaan rahoitukseen on edistettävä kaikissa elämäntilanteissa, erityisesti senioriaikana.

Lakisääteistä eläketurvaa tulee voida täydentää finanssialan tuotteiden avulla nykyistä helpommin.

Hyvinvoinnin julkisen rahoituksen kestävyys on koetuksella seuraavat vuosikymmenet. Julkisen talouden kestävyysvaje, joka johtuu pääosin vanhushuoltosuhteen muutoksesta, on VM:n laskelmien mukaan noin 10 mrd. euroa vuodessa. Vanhushuoltosuhteen muutos ja etenkin yli 80-vuotiaiden määrän kasvu edellyttää ikääntyneiden hyvinvoinnin rahoituksen uudistamista.

Hyvinvointivaltion rahoituksessa tarvitaan yksityisen ja julkisen rahoituksen kumppanuutta riittävien ja laadukkaiden palveluiden turvaamiseksi sekä saatavuuden varmistamiseksi. Verorahoitteisuus luo kaikille kansalaisille universaalit palvelut takaavan hyvinvointivaltion ytimen. Osa kansalaisista haluaa kuitenkin parempia palveluita ja enemmän valinnanvaraa kuin mitä yhteisin varoin ollaan valmiita rahoittamaan.

Hyvinvoinnin rahoituksessa kansalaisella tulee olla mahdollisuus täydentää julkista turvaa ilman, että oma maksuosuus vähentää sitä. Rahoituksen painopisteen siirtyessä julkisen rahoituksen ja kansalaisten oman rahoituksen kumppanuuteen (Public-Private-Partnership, PPP) kansalaisella on mahdollisuus ottaa myös vastuuta oman hyvinvointinsa rahoituksesta sekä keventää julkisten sektorin rahoitus ja palvelutaakkaa.

Koko elinkaaren hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukeminen sekä riskien hallinta niin vakuutuksen kuin julkista rahoitusta täydentävän yksityisen rahoituksen keinoin, on myös talousosaamista, elämän hallintaa sekä ikääntymiseen varautumista, mihin finanssialalla on tarjota keinoja. Vanhushoivan rahoituksessa uudistamisella on jo kiire.

Suodata

Aiheen kaikki sisällöt

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat

Vaikuttaminen

Päivi Luna

Johtava asiantuntija

Hyvinvoinnin rahoituksen uudistaminen, vakuutusmarkkinat​

Vaikuttaminen

Kristiina Siikala

Kehityspäälllikkö

Vastuullisuusasiat, jäsenidentiteetti sekä pankkitoiminnan, hyvinvoinnin rahoituksen ja digitalisaation viestintä, kriisiviestintä