Finanssialan verotiedot

Finanssiala on yksi Suomen merkittävimmistä
veronmaksajista – summalla rahoitettaisiin valtion perusväylänpito 2,5 vuoden ajan

  • Finanssialan verojalanjälki oli vuonna 2020 noin 3,6 miljardia euroa. Summalla rahoitettaisiin valtion perusväylänpito kahden ja puolen vuoden ajan.
  • Finanssitoimialan verojalanjälkeen on laskettu yhteisövero (563 milj. euroa) ja vakuutusmaksuvero (820 milj. euroa) sekä palosuojelu-, liikenneturvallisuus- ja työturvallisuusmaksut (21 milj. euroa). Verojalanjäljessä on mukana työntekijöiden palkoista tehdyt ennakonpidätykset (960 milj. euroa), henkilöstön sivukulut (590 milj. euroa) sekä piilevä arvonlisäverorasite (450 milj. euroa). Alan yhtiöiden maksamista osingoista peritään  lähdeveroa (188 milj. euroa).
  • Alan maksama yhteisöveropotti oli arviolta 563 miljoonaa euroa, joka on noin 10,3 prosenttia veron koko tuotosta.
  • Yhteisöverotilaston kärjessä oli usea finanssialan yritys: Nordea (sijalla 3) OP Ryhmä (sijalla 4), Sampo-konserni (sijalla 8) ja LähiTapiola (sijalla 16).

Suomalainen finanssiala on koko korona-ajan pystynyt tukemaan taloutta uuteen nousuun ja kohti vihreää siirtymää. Toimialan hyvä vakavaraisuus on mahdollistanut kotitalouksille ja yrityksille lainanmaksuhelpotukset, joille oli kysyntää varsinkin koronan alkuaikoina. Myös uusluotonanto on jatkunut vahvana.

”Pankit ja vakuutusyhtiöt ovat jo pitkään olleet Suomen suurimpia veronmaksajia ja sitä kautta hyvinvointiyhteiskunnan rahoittaja. Finanssiala pystyy parhaiten vauhdittamaan kasvua ja työllisyyttä, kun toimialan verotus ja sääntely pidetään maltillisella tasolla. Esimerkiksi uudet erillisverot heikentäisivät suomalaisen finanssialan kilpailumahdollisuuksia ja kykyä toimia kasvun moottorina”, korostaa Finanssiala ry:n johtava veroasiantuntija Lauri Luukkonen.

Piilevästä arvonlisäverosta 450 miljoonan euron lasku toimialalle

Finanssialan palvelut (rahoitus- ja vakuutuspalvelut) on EU:n arvonlisäverodirektiivin perusteella vapautettu arvonlisäverosta. Syynä verottomuudelle on veropohjan määrittelyn ja teknisen toteutuksen vaikeus sekä kansainvälinen kilpailu.

Toisin kuin arvonlisäverollisia palveluita tuottavat yritykset, finanssialan toimijat eivät saa hankkimiinsa tavaroihin ja palveluihin sisältyviä arvonlisäveroja palautuksina takaisin. Finanssiala kantaa siis piilevää arvonlisäverorasitusta verrattuna arvonlisäverollisia palveluita myyviin yrityksiin. FA:n vuonna 2020 teettämän laskelman mukaan alan piilevän arvonlisäverorasitteen määrä on noin 450 miljoonaa euroa.

Alan asiakasyritysten osalta piilevä arvonlisäverorasite nostaa hintoja verrattuna siihen, että yritykset voisivat vähentää finanssipalveluista maksamansa arvonlisäveron omista tilitettävistä arvonlisäveroistaan. Verottomuus on etu lähinnä kuluttaja-asiakkaille, joiden palvelujen hinnat ovat alhaisempia tästä syystä. Onkin virheellistä väittää alan olevan arvonlisäverottomuuden takia aliverotettu.

Vakausmaksuja 235 miljoonaa euroa EU:n kriisinratkaisurahastoon

Valtion budjetin katteeksi kerättävien verojen ja maksujen lisäksi luottolaitoksilta peritään myös vakausmaksuja EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon. Vuonna 2020 Rahoitusvakausvirasto (RVV) keräsi EU:n vakausmaksuina suomalaisilta luottolaitoksilta kaikkiaan noin 235 miljoonaa euroa. Vuonna 2021 RVV kerää yhteensä 270 miljoonaa euroa. Kasvua suomalaislaitosten vakausmaksujen määrässä on keskimäärin noin 15 prosenttia verrattuna vuoteen 2020.

Salli kaikki evästeet, jotta voit nähdä tämän sisällön.

Suodata

Aiheen kaikki sisällöt

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat