Finanssialan verojalanjälki

Finanssiala on yksi Suomen merkittävimmistä
veronmaksajista – summa vastaa
Suomen liikenneverkon vuosittaisia kustannuksia

  • Finanssialan verojalanjälki oli vuonna 2019 noin 4 miljardia euroa. Summa on samaa luokkaa kuin vuositasolla valtion varoista käytetään Suomen liikenneverkon rakentamiseen ja ylläpitoon sekä liikenteen ja viestinnän viranomaispalveluihin (liikenne- ja viestintäministeriön budjetti).
  • Finanssitoimialan verojalanjälkeen on laskettu yhteisövero (654 milj. euroa) ja vakuutusmaksuvero (789 milj. euroa) sekä palosuojelu-, liikenneturvallisuus- ja työturvallisuusmaksut (22 milj. euroa). Verojalanjäljessä on mukana työntekijöiden palkoista tehdyt ennakonpidätykset (939 milj. euroa), henkilöstön sivukulut (577 milj. euroa) sekä piilevä arvonlisäverorasite (450 milj. euroa). Alan yhtiöiden maksamista osingoista peritään  lähdeveroa (527 milj. euroa).
  • Alan maksama yhteisöveropotti oli arviolta 654 miljoonaa euroa, joka on noin 11,2 prosenttia veron koko tuotosta.
  • Yhteisöverotilaston kuuden kärjessä oli kolme finanssialan yritystä: OP Ryhmä (sijalla 3), Nordea (sijalla 5) ja Sampo Group (sijalla 6).
Finanssialan verojalanjälki vuonna 2019 oli yhteensä noin neljä miljardia euroa.

Suomalaispankkeja ei jouduttu finanssikriisissä tukemaan verorahoilla

Finanssiala on toimialana vastuullinen hyvinvoinnin rakentaja ja mahdollistaja.  Finanssitoimiala kykenee toimimaan tehokkaasti kotitalouksien ja yritysten rahoittajana, vakuuttajana ja sijoitusvaihtoehtojen tarjoajana, kun sitä ei kuriteta uusilla lisärasitteilla ja -sääntelyllä. Uudet rasitteet olisivat kapuloita maamme talouden rattaisiin, kun pyrimme nousemaan uuteen kasvuun koronakriisin aiheuttamasta talouskurimuksesta.

Suomessa pankkeja ei jouduttu finanssikriisin yhteydessä tukemaan verorahoilla. Suomen finanssisektori on toiminut vastuullisesti ja selvinnyt läpi 2000-luvun taloudellisten kriisien. Yhteiskuntaan negatiivisesti vaikuttavaa moraalikatoa ei ole Suomessa havaittu. Vakavarainen pankkisektori on kyennyt auttamaan kotitalous- ja yritysasiakkaita koronapandemian aikana.

Piilevästä arvonlisäverosta 450 miljoonan euron lasku toimialalle

Finanssialan palvelut (rahoitus- ja vakuutuspalvelut) on EU:n arvonlisäverodirektiivin perusteella vapautettu arvonlisäverosta. Syynä verottomuudelle on veropohjan määrittelyn ja teknisen toteutuksen vaikeus sekä kansainvälinen kilpailu.

Toisin kuin arvonlisäverollisia palveluita tuottavat yritykset, finanssialan toimijat eivät saa hankkimiinsa tavaroihin ja palveluihin sisältyviä arvonlisäveroja palautuksina takaisin. Finanssiala kantaa siis piilevää arvonlisäverorasitusta verrattuna arvonlisäverollisia palveluita myyviin yrityksiin. FA:n syksyllä 2020 teettämän laskelman mukaan alan piilevän arvonlisäverorasitteen määrä oli vuonna 2019 noin 450 miljoonaa euroa.

Alan asiakasyritysten osalta piilevä arvonlisäverorasite nostaa hintoja verrattuna siihen, että yritykset voisivat vähentää finanssipalveluista maksamansa arvonlisäveron omista tilitettävistä arvonlisäveroistaan. Verottomuus on etu lähinnä kuluttaja-asiakkaille, joiden palvelujen hinnat ovat alhaisempia tästä syystä. Onkin virheellistä väittää alan olevan arvonlisäverottomuuden takia aliverotettu.

Vakausmaksuja 216 miljoonaa euroa EU:n kriisinratkaisurahastoon

Valtion budjetin katteeksi kerättävien verojen ja maksujen lisäksi luottolaitoksilta peritään myös vakausmaksuja EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon. Vuonna 2019 Rahoitusvakausvirasto (RVV) keräsi EU:n vakausmaksuina suomalaisilta luottolaitoksilta kaikkiaan noin 216 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 RVV keräsi yhteensä 235 miljoonaa euroa. Kasvua suomalaislaitosten vakausmaksujen määrässä on keskimäärin noin 30 prosenttia verrattuna vuoteen 2019.

Vakausmaksuja on kerätty suomalaisilta luottolaitoksilta vuoden 2020 loppuun mennessä 816 miljoonaa euroa. Summa nousee vuoteen 2024 mennessä 1,5 miljardiin euroon.

Salli kaikki evästeet, jotta voit nähdä tämän sisällön.

Suodata

Aiheen kaikki sisällöt

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat