Finanssiala on yksi Suomen merkittävimmistä
veronmaksajista – summalla rahoitettaisiin lapsilisät yli kolmeksi vuodeksi
- Finanssialan verokädenjälki oli vuonna 2021 noin 4,8 miljardia euroa. Summalla rahoitettaisiin lapsilisät yli kolmen vuoden ajan.
- Finanssialan verokädenjälkeen on laskettu yhteisövero (920 milj. euroa) ja vakuutusmaksuvero (848 milj. euroa) sekä palosuojelu-, liikenneturvallisuus- ja työturvallisuusmaksut (22 milj. euroa). Verokädenjäljessä on mukana myös työntekijöiden palkoista tehdyt ennakonpidätykset (999 milj. euroa), henkilöstön sivukulut (610 milj. euroa), alan yhtiöiden maksamista osingoista perityt verot (960 milj. euroa) sekä piilevä arvonlisäverorasite (450 milj. euroa)..
- Alan maksama yhteisöveropotti oli noin 920 miljoonaa euroa, mikä on noin 12,6 prosenttia veron koko tuotosta.
- Yhteisöverotilaston kärjessä oli usea finanssialan yritys: OP Ryhmä sijalla 2, Nordea sijalla 5, Sampo-konserni sijalla 9 ja LähiTapiola sijalla 11.
Finanssiala oli vuonna 2021 jälleen yksi merkittävimmistä verojen maksajista Suomessa. Alan maksama yhteisöveropotti oli 920 miljoonaa euroa, mikä on runsaat 12 prosenttia veron koko tuotosta ja noin 357 miljoonaa euroa edellisvuotista enemmän. Yhteisöverotilaston 12:n kärjessä oli neljä finanssialan yritystä: OP Ryhmä, Nordea, Sampo-konserni sekä LähiTapiola-ryhmä.
”Finanssiyhtiöiden kärkipaikat yhteisöverotilastoissa ovat hyvä muistutus siitä, että pankit ja vakuutusyhtiöt ovat pitkään olleet Suomen suurimpia veronmaksajia ja sitä kautta hyvinvointiyhteiskunnan keskeinen rahoittaja. Verotuksella on myös rajansa. Finanssitoimiala ei kykene toimimaan tehokkaasti kotitalouksien ja yritysten rahoittajana, vakuuttajana ja sijoitusvaihtoehtojen tarjoajana, jos alaa rasitetaan lisää uusilla veroilla. Esimerkiksi erillisverot heikentäisivät alan kilpailumahdollisuuksia ja lisäisivät asiakkaiden kustannuksia”, painottaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.
Piilevästä arvonlisäverosta 450 miljoonan euron lasku toimialalle
Finanssialan palvelut (rahoitus- ja vakuutuspalvelut) on EU:n arvonlisäverodirektiivin perusteella vapautettu arvonlisäverosta. Syynä verottomuudelle on veropohjan määrittelyn ja teknisen toteutuksen vaikeus sekä kansainvälinen kilpailu.
Toisin kuin arvonlisäverollisia palveluita tuottavat yritykset, finanssialan toimijat eivät saa hankkimiinsa tavaroihin ja palveluihin sisältyviä arvonlisäveroja palautuksina takaisin. Finanssiala kantaa siis piilevää arvonlisäverorasitusta verrattuna arvonlisäverollisia palveluita myyviin yrityksiin. FA:n vuonna 2020 teettämän laskelman mukaan alan piilevän arvonlisäverorasitteen määrä on noin 450 miljoonaa euroa. Luku on samaa luokkaa vuonna 2021
Alan asiakasyritysten osalta piilevä arvonlisäverorasite nostaa hintoja verrattuna siihen, että yritykset voisivat vähentää finanssipalveluista maksamansa arvonlisäveron omista tilitettävistä arvonlisäveroistaan. Verottomuus on etu lähinnä kuluttaja-asiakkaille, joiden palvelujen hinnat ovat alhaisempia tästä syystä. Onkin virheellistä väittää alan olevan arvonlisäverottomuuden takia aliverotettu.
Toimialakohtaisia lisämaksuja lähes 400 miljoonaa
Verojen ja muiden maksujen lisäksi luottolaitoksilta peritään vakausmaksuja EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon. Vuonna 2021 Rahoitusvakausvirasto (RVV) keräsi EU:n vakausmaksuina suomalaisilta luottolaitoksilta kaikkiaan noin 270 miljoonaa euroa. Talletussuojamaksuja luottolaitokset ja pankit tilittivät RVV:lle yhteensä 128 miljoonaa euroa.
FA avasi verotietoviikon Alivakuutussihteeri-podcastilla, jossa veroista keskustelivat STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà, EK:n verojohtaja Anita Isomaa ja FA:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.