EU

Talous- ja rahaliitto EMU

Suomalainen finanssiala tukee
vahvasti Suomen EMU-jäsenyyttä,
yhteistä valuuttaa ja
pankkiunionia

Suomen on jatkossakin oltava mukana EMU:n ytimessä.

Suhtaudumme myönteisesti markkinakurin käyttämiseen nykyistä enemmän EMU-maiden talouspolitiikan ohjauskeinona sekä jäsenmaiden oman vastuun korostamiseen taloudenpidosta.

Pääomamarkkinoiden integraation syventäminen on kannatettavaa.

Fiskaaliunionin kehittämiseen ei ole tarvetta eikä edellytyksiä.

  • EMU-jäsenyys, yhteinen valuutta ja pankkiunioni luovat osaltaan vakaata toimintaympäristöä suomalaiselle yritystoiminnalle ja edesauttavat talouskasvun ylläpitämistä ja hyvinvoinnin rakentamista.
  • Suomen on jatkossakin oltava mukana EMU:n ytimessä. Finanssiala suhtautuu myönteisesti markkinakurin käyttämiseen nykyistä enemmän EMU-maiden talouspolitiikan ohjauskeinona sekä jäsenmaiden oman vastuun korostamiseen taloudenpidosta.
  • Pääomamarkkinoiden integraation syventäminen on kannatettava asia sekä EU- että EMU-tasolla. Tämä on tehtävä ensisijaisesti esteitä poistamalla, ei luomalla uutta sääntelyä. Olennaista on myös markkinaehtoisuus – julkinen valta ei saa alkaa ohjailla pääomien allokoitumista taloudessa.
  • Finanssialan mielestä nykyisen laajuisessa talous- ja rahaliitossa ei ole edellytyksiä eikä tarvetta fiskaaliunionin kehittämiseen.
  • Eurobondien tai vakausjoukkolainojen käyttöönotto merkitsisi pitkälle vietyä yhteisvastuuta, johon sisältyy uhka moraalikadosta. Silloin omaa taloutta olisi houkutus hoitaa huonosti, kun vaikeudet hoidettaisiin yhteisvastuullisesti. Eri maiden kilpailukyky- ja ylivelkaantumisongelmat tulisi ratkaista kestävällä tavalla, ennen kuin vakausjoukkolainojen käyttöönottoa voitaisiin edes harkita.
  • Yhteinen fiskaalinen suhdannetasausmekanismi voisi tulla kyseeseen vain sellaisten maiden välillä, jotka ovat tulotasoltaan sekä työ- ja muiden markkinoiden toimivuuden osalta samankaltaisia. Muussa tapauksessa mekanismista muodostuisi vain uusi tukijärjestelmä, jolla rahaa kanavoidaan toistuvasti tiettyjen maiden tarpeisiin.
  • Suhdannetasausmekanismia koskeva keskustelu kytkeytyy myös talous- ja rahaliiton sosiaalisen ulottuvuuden syventämiseen. Tähän liittyy kansallisten työllisyys- ja sosiaalipolitiikkojen yhdenmukaistaminen ja muun muassa eläketurvaa koskevat kysymykset. Suomalaisen työeläkejärjestelmän kannalta on tärkeää, että lakisääteistä eläketurvaa koskevat päätökset tehdään jatkossakin kansallisella tasolla.
  • Verojärjestelmien harmonisointi on periaatteessa kannatettava asia, mutta se ei saa johtaa maiden välisen verokilpailun estymiseen. Verokilpailu auttaa pitämään verorasituksen kohtuullisena, mikä tukee myös julkisten menojen kasvun hillintää.

Suodata

Aiheen kaikki sisällöt

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat

Lainsäädäntö

Mari Pekonen-Ranta

Johtaja, EU-asiat

EU-edunvalvonnan koordinointi, Brysselin toimisto

Taloudellinen sääntely

Veli-Matti Mattila

Johtaja, pääekonomisti

Pankkijärjestelmä, makrovakaus, yritysrahoitus, kansantalous, talouspolitiikka