EU-vaikuttaminen

Suomen oltava aktiivinen ja ennakoiva EU-vaikuttaja

Mitä käytännön toimia tarvitaan?

Seuraavaan hallitusohjelmaan on sisällytettävä vahva ja selkeä linjaus, jossa määritellään Suomen EU-politiikan tavoitteet ja prioriteetit. Tarvitaan myös vuosittainen valtionhallinnon EU-strategia, joka ohjaa riittävän konkreettisesti keskeisten hankkeiden ennakollista vaikuttamista.
Jo nyt käytössä olevia E-kirjeitä on laadittava eduskunnan ja sidosryhmien keskusteluun aina tarvittaessa ja riittävän ennakollisesti. Myös sidosryhmät on otettava avoimesti mukaan tähän keskusteluun.
EU-säännösten toimeenpanossa on pitäydyttävä kansallisesta lisäsääntelystä. Finanssialan kansallisesta lisäsääntelystä on tehtävä kokonaisarvio, jossa arvioidaan lainsäädännön tarpeellisuutta.

Valtionhallinnon aktiivista ja ennakollista osallistumista EU-vaikuttamiseen on lisättävä strategiaohjaamisella ja konkreettisilla tavoilla. On myös huolehdittava siitä, että suomalaiset erityispiirteet eivät unohdu EU-sääntelyssä.

Tulosta tämä muistio

Uusi maailmanpoliittinen tilanne korostaa EU-jäsenyytemme keskeistä merkitystä osana Suomen poliittista ja taloudellista identiteettiä. Tavoitteemme on, että Suomi on aktiivinen yhtenäisen ja vahvan EU:n jäsen. EU:n on huolehdittava sääntelyssä kilpailukyvystään – ja Suomen on huolehdittava siitä, että suomalaiset erityispiirteet otetaan huomioon EU-sääntelyssä.

Liiallinen sääntely uhkaa yksityisen sektorin ja kotitalouksien investointeja ja vihreää siirtymää. Kansallista ja EU-sääntelyä luotaessa on aina tarkasteltava kriittisesti vanhaa sääntelyä.

Taustaa

Suomen tulee olla jatkossakin muovaamassa vakaata toimintaympäristöä talous- ja rahaliiton, yhteisen valuutan ja pankkiunionin kautta. Sisämarkkinoiden esteitä tulee poistaa ja pyrkiä yhtenäistämään toimijoiden valvontaa. Alan toimijoiden ja asiakkaiden etu on, että EU:ssa on yhteiset pelisäännöt, yhdenmukainen valvonta ja laadukas sijoittajansuoja. Näillä periaatteilla turvataan rahoitusmarkkinoiden vakaus ja luotettavuus Euroopassa. Jäsenmaiden omaa vastuuta taloudestaan sekä markkinakurin roolia on edelleen korostettava. Yhteisvastuun laajentamista ja mahdollista yhteistä talletussuojaa on valmisteltava näiden periaatteiden suuntaisesti.