Eläkesäästäminen

Vapaaehtoinen eläkesäästäminen
on elvytettävä
– eläkesäästöt on voitava nostaa
eläkkeelle jäädessä

Parhaimmillaan 700 000 suomalaista säästi eläkevakuutukseen.
Vapaaehtoinen eläkesäästäminen käytännössä tapettiin 2000-luvulla lukuisilla verotukseen ja eläkkeen nostoikään liittyvillä muutoksilla. Tarve siihen ei kuitenkaan ole kadonnut.
Lakisääteinen eläketurva kattaa senioriajan peruskulut, mutta eläkkeen täydentämisen tarve kasvaa jatkuvasti muun muassa hoivatarpeen vuoksi.

Omia eläkesäästöjä pitää voida nostaa, kun jää työeläkkeelle.

Nykysääntelyn mukaan säästöjä voi alkaa nostaa vasta 68 – 70 vuoden iässä henkilön syntymävuodesta riippuen.

Eläkesäästöjen nostaminen työeläkkeelle on tehtävä mahdolliseksi tuloverolain muutoksella.

Lakisääteinen eläketurva kattaa senioriajan peruskulut, mutta on viisasta myös itse varautua taloudellisesti seniorivaiheen palvelutarpeisiin, kuten lisääntyvään hoivan tarpeeseen. Tulevaisuuden haasteita ovat väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmän kestävyys. Lakisääteinen työeläkejärjestelmämme on kansainvälisten vertailujen perusteella hyvä ja toimiva. Se takaa eläkeajan perustoimeentulon. Terveyden ja hoivan menot kuitenkin kasvavat nopeasti eikä lakisääteinen eläke välttämättä riitä turvaamaan kaikkia eläkeajan palvelutarpeita.

Eläkesäästämistä voi Suomessa harjoittaa eläkevakuutuksen ja ps-tilin avulla. Lukuisat veromuutokset vuosien varrella ovat kuitenkin romahduttaneet niiden kysynnän, ja osa palveluntarjoajista on lopettanut niiden tarjonnan. Parhaina vuosina 2000-luvulla uusia eläkevakuutussopimuksia tehtiin yli 90 000 vuodessa, nyt arviolta muutamia satoja. Parhaimmillaan 700 000 suomalaista säästi eläkevakuutukseen ja ps-tilille. Poukkoileva politiikka ja useat lakimuutokset tappoivat eläkesäästäminen.

Eläkesäästäminen on elvytettävä. Senioreille on jälleen tarjottava houkutteleva ja helppo mahdollisuus hyödyntää vapaaehtoisesti omaa varallisuuttaan hyvinvointinsa tukemiseksi.

Vapaaehtoinen eläkesäästäminen (eläkevakuutus ja PS-tilit) täydentää eläkeajan taloudellista turvaa. Se on luonteeltaan pitkäaikaista ja sitä yleensä tuetaan verotuksessa. Samalla asetetaan rajoituksia sille, milloin varoja saa käyttää. Yksilöllisiä eläkevakuutuksia on Suomessa noin 600 000. Vakuutussäästöjen yhteenlaskettu arvo niissä oli vuoden 2022 lopussa noin 11,2 miljardia euroa.

Eri sijoitusmuotojen verokohtelua selvittäneen työryhmätyön (2018) tuloksena mahdollistettiin myös kertamaksuinen lisäeläkevakuutus, jossa vakuutuksen voi hankkia yhdellä suurella suorituksella, esimerkiksi asunnon tai muun varallisuuden myynnistä kertyneellä voitolla. Jos kansalaisten varautumista kasvaviin hoivamenoihin halutaan edistää, pitää elinikäisestä eläkevakuutuksesta tehdä houkutteleva vaihtoehto rahoittaa omaa hyvinvointia. Toistaiseksi tällaisia eläkevakuutuksia ei ole vielä tarjolla.

Tutkimusten mukaan myös ikäihmisten läheiset toivovat, että omaisuutta käytettäisiin ikäihmisen oman hyvinvoinnin turvaamiseen sen sijaan, että sitä säilöttäisiin perinnöksi.