Korona voi olla myös ammattitauti

Kesäkuun 10. päivänä vajaa vuosi sitten etäkokoustaan pitänyt tapaturma-asiain korvauslautakunta käsitteli vakuutusyhtiöltä tullutta lausuntopyyntöä. Lausuntopyyntö liittyi epäiltyyn ammattitautiin, jossa altisteena oli biologinen tekijä, virus nimeltään SARS-CoV-2 ja sen aiheuttamana sairautena covid-19, eli korona. Tähän mennessä lautakunta on antanut yli 300 korvaussuositusta koronasta ammattitautina. Onneksemme suomalainen ammattitautien korvausjärjestelmä oli valmis ottamaan vastaan uuden ammattitautialtisteen ja sen … Jatka lukemista

Rakennammeko imperiumia vai etsimmekö ratkaisuja? – pankkiunionin kantava periaate sijoittajan vastuusta uhkaa kadota

Eurooppalaiset viranomaiset pyrkivät kuumeisesti rakentamaan pankkiunionin kolmatta pilaria eli yhteistä talletussuojaa. Miksi kuumeisesti? Miksi asiaa ei vain viedä loppuun? Pankkiunionin loppuunsaattamisen vastustajia näyttää olevan hyvin vähän, ja kaikki tuntuvat haluavan loppuunsaattamista. Mistä kenkä siis puristaa? Pankkiunionikeskusteluissa on noussut esiin keino, jota nyt tunnutaan ajavan ainoana viisasten kivenä: talletussuojalle kaavaillaan pankkiunionitason keskusrahastoa, ja tappioita jaetaan sen … Jatka lukemista

Miten sijoittaa vastuullisesti pienyhtiöihin suurten yritysten pelikentällä?

Koska vastuu ympäristöstä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista on meidän kaikkien yhteinen asia, on hienoa, että ESG-asioiden painoarvo sijoituspäätöksissä on kasvanut. Haastavampi asia niin sijoittajille, varainhoitajille kuin sijoituskohteillekin on, miten yhtiöiden vastuullisuutta mitataan fiksusti ja miten siitä raportoidaan läpinäkyvästi. Etenkin pienyhtiöt joutuvat ponnistelemaan selvitäkseen suuryhtiöille rakennettujen vastuullisuusstandardien ja sääntelyn viidakossa. ESG on lyhenne sanoista environmental, social ja … Jatka lukemista

24/7-yhteiskunta on mahdoton

Viime viikkoina on keskusteltu digitalisoituvan yhteiskunnan haavoittuvuudesta. Koronapandemia toi eteemme tilanteen, jossa jouduimme muuttamaan hetkessä kaiken mahdollisen inhimillisen toiminnan fyysisistä kohtaamisista etäyhteyksien päähän. Toki ihan kaikkea maailmassa ei voi edelleenkään digitaalisesti hoitaa, mutta suuren osan arkemme palveluista voi. Pandemia osoitti, että valmiudet siirtää toiminta ”yön yli” bittimaailmaan poikkesivat eri toimialoilla. Suomalainen finanssiala on ollut digipalvelujen … Jatka lukemista

Finanssimarkkinoiden koosta eli paljonko on paljon?

Finanssimarkkinoilla liikkuu valtavia rahasummia, sen tietävät kaikki. Mutta kuinka valtavista summista on oikeastaan kyse? Finanssimarkkinoiden koon määrittely on kaikkea muuta kuin yksinkertainen tehtävä. Finanssimarkkina ei suinkaan ole selkeästi määritelty yksinkertainen käsite, vaan amebamaisesti tilanteen mukaan muuttuva. Joitain rajauksia ja yksinkertaistuksia siis vaaditaan kokoluokan hahmottamiseksi. Tilannetta ei helpota se, että suurissa luvuissa ei ole vakiintuneita termejä … Jatka lukemista

Työkyvyttömyys on ongelma, vaikka työkyvyttömyyseläkkeiden määrä onkin laskusuunnassa

Työkyvyttömyys on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Sekä yksilö että yhteiskunta jäävät tappiolle, kun työkykyä ei enää ole. Tilastojen mukaan työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kuitenkin laskenut tällä vuosituhannella selvästi. Mielenterveyssyyt ovat yleisin peruste työkyvyttömyydelle ja ne korostuvat erityisesti nuorten työkyvyttömyyseläkkeissä. Mielenterveyden häiriöistä johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärä ei ole pitkällä aikavälillä kasvanut – mutta niiden osuus kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä on. Työkyky … Jatka lukemista

Vastuullinen, kestävä vai reilusti tuotettu – mistä lähteä liikkeelle?

Rahastoista moni on nimetty tänä päivänä vastuulliseksi tai kestäväksi. Banaanit ovat reilun kaupan hedelmiä, ja jääkaapeilla sekä t-paidoilla on omat kestävyydestä kertovat sertifikaattinsa. Pelkän nimikkeen perusteella tuotteen tai palvelun loppukäyttäjän ei kuitenkaan ole aina helppoa tietää, miten ympäristöystävällinen tuote on tai mitä kaikkea sen tuotantoprosessi on pitänyt sisällään.  Moni yllä mainitsemistani tuotteista kuuluu myös pörssiyritysten … Jatka lukemista

Lobbauksemme kärjet 2021

Kansakunnan etu edellyttää nyt malttia sääntelyyn ja veronkiristyksiin Finanssiala on yksi säännellyimpiä ja valvotuimpia talouden sektoreita. Näin tuleekin olla. Finanssimarkkinoilla olennaisin tuotannontekijä on luottamus, jota pyritään vahvistamaan sääntelyllä ja varmistamaan riittävällä valvonnalla. Valtaosa suomalaisia finanssialan toimijoita koskevasta sääntelystä on luonteeltaan ylikansallista, joko EU:ssa luotua tai EU:n kautta tulevaa sääntelyä. Tämän takia toimialan edunvalvonnan on oltava … Jatka lukemista

Sijoitusintoilu vertautuu jo ulkonäköpaineisiin – Naiset ovat ot­ta­neet rahan ja si­joit­ta­mi­sen maail­man omak­seen

Onko sitä kunnon äiti ollenkaan, jos ei vapaa-ajallaan hieman sijoita? Sehän on itsenäisen ihmisen merkki, että huolehtii paitsi itsestään, myös taloudestaan. Kai vauvalle on turvattu taloudellinen varmuus? Hissun kissun kansan kahvipöytiin ovat hiipineet aiheiksi rahastot ja ETF-sijoittaminen, ehkä osakesäästötilikin.  Erityisesti nuorempien ja työikäisten naisten keskuudessa sijoittamisella on paljon julkisuusavusteista vetoa – naisille sanojaan suuntaa usea sosiaalisen … Jatka lukemista

MustRead: Korona on vain paisuttanut asuntojen hintoja Euroopassa – odottaako jälkitautina kuplan puhkeaminen?

Talouden taantumat ovat lähes aina johtaneet myös asuntojen hintojen laskuun, mutta koronapandemian aikana asuntojen hinnat ovat Euroopassa päinvastoin nousseet ennätystahtia. MustReadin Brysselin-kirjeenvaihtajan Mika Horellin mukaan asuntomarkkinoiden totuuden aika koittaa, kun massiiviset julkiset koronatuet päättyvät. Eräs Berliinissä asuva ystäväni kertoi juuri hankkineensa Saksasta kolmannen sijoitusasuntonsa. Täällä Brysselissä parikin tuttavaani etsiskelee parhaillaan uutta asuntoa. Asuntokauppa vaikuttaa elävän … Jatka lukemista