Lausuntopyyntö luottolaitoslainsäädännön uudistamista koskevasta työryhmämietinnöstä

Finanssivalvonnasta annetun lain 1 §:ää koskeva lakiesitysluonnoksen muutosehdotus poikkeaa talousvaliokunnan mietinnössään (TaVM 20/2026 vp) ehdottamasta eduskunnan lausumasta, ja sitä tulisi muuttaa lausuman mukaiseksi seuraavilla muutoksilla:

•  Pykälässä tulee lukea nimenomaisesti, että Finanssivalvonnan toiminnan tavoitteena on edistää talouskasvua sekä suomalaisten finanssimarkkinoiden kehittymistä ja kilpailukykyä.
• Pykäläluonnokseen lisätyt viittaukset eri tavoitteiden ensi- ja toissijaisuuteen tulee poistaa, koska ne eivät vastaa talousvaliokunnan ilmaisemaa tahtotilaa.
• Pykäläluonnokseen lisätty tavoite finanssimarkkinoiden kilpailun edistämisestä tulee poistaa, koska se on Suomessa kilpailuviranomaisen tehtävä.

1 Talouskasvun ja kilpailukyvyn edistäminen on myös viranomaisten tehtävä

Finanssiala ry (FA) kannattaa Finanssivalvonnan mandaatin täydentämistä talousvaliokunnan esittämällä tavalla. Erityisesti nykytilanteessa, jossa julkisen talouden tasapainottaminen on välttämätöntä, on olennaista, että talouskasvua saadaan aikaiseksi ja talouden kilpailukykyä parannetaan koko yhteiskunnan voimin.

Suomen talouskasvun ja suomalaisten yritysten kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että myös kotimaiset viranomaiset ottavat tehtäviensä hoidossa, kannanottoja laatiessaan ja lain tulkintoja tehdessään huomioon paitsi perinteiset tehtävänsä myös talouskasvun ja yritysten tarpeet kilpailukyvyn parantamiseksi. Luottolaitosdirektiivin implementoinnin yhteydessä talousvaliokunnan mietinnössään ehdottama lausuma on erinomainen malli tästä, ja on erittäin tärkeää, että se pannaan tarkoin täytäntöön:

”Eduskunta edellyttää, että Finanssivalvonnan toiminnan tavoitteita laajennetaan valtioneuvoston toimenpitein niin, että rahoitusvakauden turvaamisen ohella Finanssivalvonnan toiminnan tavoitteena on edistää talouskasvua sekä suomalaisten finanssimarkkinoiden kehittymistä ja kilpailukykyä.”

2  Lakiehdotuksen on vastattava eduskunnan lausumaa

FA:n mielestä lakiluonnos tulee laatia tarkoin talousvaliokunnan tahdon mukaiseksi ja perusteluteksteihin on siksi lisättävä valiokunnan mietinnössä todetulla tavalla, että:

”… talouskasvun, kilpailukyvyn ja Suomen julkisen talouden näkökulmasta on erittäin tärkeää, että suomalaisten yritysten investoinnit saadaan hyvään kasvuun. Yritysten rahoituksen saatavuudella on tämän tavoitteen saavuttamisen kannalta keskeinen merkitys. Talousvaliokunta pitääkin välttämättömänä, että rahoitusmarkkina-sääntelyssä ja sitä koskevassa päätöksenteossa huomioidaan rahoitusvakauden ohella myös tavoite edistää talouskasvua ja kilpailukykyä. Tämän mukaisesti valiokunta kiirehtii Finanssivalvonnasta annetun lain täsmentämistä niin, että Finanssivalvonnan toiminnan tavoitteessa otetaan asianmukaisesti huomioon myös tavoite edistää talouskasvua, suomalaisten finanssimarkkinoiden kehittymistä ja kilpailukykyä.”

FA:n mielestä valtiovarainministeriön laatima luonnos Finanssivalvonnan mandaatin täydentämiseksi on ehdotetussa muodossaan puutteellinen, eikä se ota riittävästi huomioon talousvaliokunnan ilmaisemaa tahtotilaa.

Ehdotusluonnoksessa Finanssivalvonnalle asetetut uudet tavoitteet jätetään toissijaisiksi tai alisteisiksi rahoitusvakaudelle. Tämä toissijaisuus/alisteisuus voisi tuoda mukanaan sen, että viranomaisen ei käytännössä tarvitsisi välttämättä toteuttaa eduskunnan edellyttämiä tavoitteita. Tämä ei ole talousvaliokunnan ehdottaman lausuman tarkoitus. Finanssivalvonnan toiminnalle asetettujen eri tavoitteiden tuleekin laissa olla rinnakkaiset siten, että rahoitusvakautta turvataan tavoilla, jotka edistävät samanaikaisesti talouskasvua, suomalaisten finanssimarkkinoiden kehittymistä ja kilpailukykyä.

Toisin kuin talousvaliokunnan mietinnössä esitetään, lakiesitysluonnoksessa finanssitoimiala ja finanssimarkkinat jätetään Finanssivalvonnan mandaatissa täysin kasvutavoitteen, kehittymisen ja kilpailukyvyn kehittämisen ulkopuolelle. On huomattava, että valiokunta viittaa finanssimarkkinoihin erityisesti eikä vain yleisesti reaalitalouteen. Nimenomaan finanssimarkkinoiden tulisi voida kehittää toimintaansa ja kilpailukykyään, jotta rahoitus kanavoituisi tehokkaasti ympäröivään talouteen. Tästä syystä on olennaista, että talousvaliokunnan mietinnön mukaisesti laissa viitataan yleisesti talouskasvuun sekä finanssimarkkinoiden kehittämiseen ja kilpailukykyyn.

Lakiesitysluonnoksessa esitetään Finanssivalvonnalle tavoitteeksi myös kilpailun edistämistä, joka ei sisältynyt talousvaliokunnan lausumaehdotukseen. Tämän tavoitteen edistäminen kuuluu Suomessa toisen viranomaisen, kilpailuviranomaisen, toimivaltaan ja tehtäviin, eikä se siten kuulu Finanssivalvonnalle. Näin ollen maininta kilpailun edistämisestä tulee FA:n mielestä poistaa Finanssivalvonnan tavoitteita koskevasta pykäläehdotuksesta.

Edellä mainituilla perusteilla FA esittää lakiesitysluonnokseen tehtäväksi seuraavanlaiset muutokset:

”Finanssivalvonnan toiminnan ensisijaisena tavoitteena on finanssimarkkinoiden vakauden edellyttämä luotto-, vakuutus- ja eläkelaitosten ja muiden valvottaviksi säädettyjen vakaa toiminta, vakuutettujen etujen turvaaminen sekä yleinen luottamus finanssimarkkinoiden toimintaan. Lisäksi Finanssivalvonnan toiminnan toissijaisena tavoitteena on edistää talouskasvua sekä suomalaisten rahoitusfinanssimarkkinoiden kehittymistä ja kilpailukykyäkilpailua, rahoituksen välittymistä reaalitalouteen ja siten kestävää reaalitalouden kasvua.”

3 Muita huomioita

FA kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että kilpailukykyharkinta ei nykyisin ulotu riittävästi makrovakauspäätöksentekoon, toisin kuin ehdotusluonnoksessa todetaan. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan Finanssivalvonnan johtokunnan tulee arvioida osana päätöksentekoaan vaikutuksia rahoitusmarkkinoihin, luotonantoon ja talouteen, mutta FA:n näkemys on, että käytännössä tämä harkinta on rajoittunut sen arviointiin, onko pankeilla riittävästi pääomia kattamaan uudet, kohonneet pääomavaateet. Jotta riittävä kilpailukykyharkinta toteutuisi, tulisi Finanssivalvonnan nykyistä laajemmin arvioida makrovakauspäätöstensä seurauksia esimerkiksi pankkien pääomasuunnitteluun ja sen ennakoitavuuteen sekä pankkien kansainväliseen kilpailukykyyn. Kilpailukyvyn nimenomainen mainitseminen nyt ehdotettavassa säännöksessä on siten erittäin tärkeää ja lakiesityksen säädösehdotusta ja muuta tekstiä tulisi täydentää vastaavasti.

Hallituksen esitykseen ei ylipäätään ole asianmukaista sisällyttää kannanottoa Finanssivalvonnan tähänastisesta toiminnasta ja talousvaikutuksien huomioimisesta esimerkiksi pääomavaatimuksista päätettäessä. Näistä asioista vallitsee vahvasti erilaisia näkemyksiä, ja kannanoton sisällyttäminen hallituksen esitykseen voisi ohjata tulevaa viranomaistoimintaa tavalla, joka ei vastaa lainmuutokselle asetettuja tavoitteita.

Hallituksen esitystä laadittaessa on hyvä huomata, että toisin kuin lakiesitysluonnoksessa on esitetty, – EU-tasolla on primäärioikeudellisia ja muita normeja, jotka jo nyt velvoittavat pankkivalvontaviranomaisia ottamaan huomioon toiminnan vaikutukset mm. talouteen ja kilpailukykyyn. Esimerkiksi EBA-asetuksen (1093/2010) johdanto-osassa on kuvattu tällaista velvoitetta. Näin ollen nyt ehdotettu säännös on linjassa EU-oikeuden kanssa.