Lähimaksaminen on lisännyt pienten ostosten maksamista kortilla käteisen sijaan. Lähimaksun suosio on vahvaa myös ikääntyneiden keskuudessa.
Lähimaksuominaisuudella maksetaan keskimäärin kahdeksan euron arvoisia ostoksia. Enimmillään sillä voi maksaa 25 euron arvoisia ostoksia. Lähimaksun yleistyminen on painanut keskimääräisen korttiostoksen arvoa kahdessa vuodessa alaspäin 31,95 eurosta 29 euroon.
”Tässä näkyy lähimaksamisen kätevyys. Summaltaan pieniäkin ostoksia on kätevä maksaa kortilla, kun se vaatii vain kortin heilautuksen maksupäätteen päällä. Lähimaksu on tässä mielessä käteistä kätevämpi”, sanoo Finanssiala ry:n kehityspäällikkö Pirjo Ilola.
Ylivoimaisesti suurin osa korttimaksuista tehdään kuitenkin edelleen tutusti kontaktillisella maksupäätteellä – eli syöttämällä sirukortti laitteeseen sisään.
Kortti heiluu varttuneellakin
Lähimaksaminen on kaikista suosituinta 18–24-vuotiaiden keskuudessa. Finanssiala ry:n tekemän Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimuksen mukaan 55 prosenttia vastanneista käyttää lähimaksua päivittäin. Viikoittain lähimaksua käyttää samasta ikäryhmästä 32 prosenttia vastanneista.
Lähimaksulla on kuitenkin vannoutuneita käyttäjiä myös vanhemmissa ikäluokissa. Tutkimukseen vastanneista 75–79-vuotiaista yli puolet käyttää lähimaksua vähintään viikoittain. Päivittäin lähimaksua tästä ikäryhmästä käyttää 14 prosenttia tutkimukseen vastanneista.
Tutkimuksessa kysyttiin myös syitä lähimaksuominaisuuden käyttämättömyyteen, vaikka sellainen maksukortista löytyisikin. Suurimmaksi syyksi nousi uskalluksen puute ja epäluottamus lähimaksua kohtaan.
”Moiselle pelolle ei ole perusteita. Lähimaksaminen vähentää tarvetta pitää käteistä mukana pieniä ostoksia varten. Käteisen pito matkassa on kuitenkin aina korttia suurempi riski”, Ilola kertoo.
Lähimaksun turvattomuuteen liittyy monia myyttejä, kuten se, että kortin tiedot voi kopioida etälukulaitteella taskusta tai että samalla tavoin voisi tehdä perusteettomia veloituksia ihmisen huomaamatta. Digitaalisia maksuja Suomessa välittävä Nets on koonnut muutamia yleisimpiä epäluuloja yhteen ja vastannut niihin Talouselämän artikkelissa.