Kysymys, miten nuori tulisi kohdata työpaikalla, alkaa olla aikansa elänyt. Tärkeämpää olisi kysyä, voisiko nuori tuoda työpaikalle jotakin ainutlaatuista.
STTK-opiskelijoiden puheenjohtaja Emma Koskimaa naurahtaa yleensä keski-ikäisten tutkijoiden ja seminaariyleisöjen klassisille pohdinnoille, miten kohdata nuori työntekijä. ”No ihmisenä! Ei nuori ole sen ihmeellisempi tyyppi kuin vanhempikaan. Sekä minä, 24 vuotta, että viisikymppinen esimieheni olemme molemmat yksilöitä.”
Koskimaa puhui nuorten työelämäodotuksista Vakuutusväen liiton (VvL) seminaarissa. Töissä vakuutusalalla vuonna 2025 -seminaarissa julkistettiin myös VvL:n tuore vakuutusalan työhyvinvointikysely. Siitä muun muassa selvisi, että suuri osa vastaajista kokee tarvitsevansa uutta osaamista erityisesti tietotekniikassa ja digitalisaation mullistuksissa.
”Älylaitteet ja sovellukset ovat nuorille arkipäivää, ja sitä kannattaisi hyödyntää työpaikoilla. Itse esimerkiksi autoin monia vanhempia kollegoita, kun työnantajani vaihtoi puhelinmallia”, Koskimaa sanoo.
Osaaminen on muutosturva
VvL:n työhyvinvointikyselyn tulokset kulkivat pääasiassa edellisvuosina piirrettyä linjaa. On hyvä uutinen, että noin 70 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä työoloihinsa.
VvL:n puheenjohtaja Liisa Halme korostaa koulutuksen ja uuden oppimisen mahdollistamisen tärkeyttä, sillä ala on menossa tiukempaan ja monimutkaisempaan sääntelyyn.
Sääntelyn lisäksi digitalisaatio tuo valtavan tarpeen uudelle osaamiselle ja koulutukselle. Puolet kyselyyn vastanneista kuitenkin kokee, ettei kouluttautumiseen ole tarpeeksi aikaa.
”Nuoret tietävät, että osaaminen on paras muutosturva. Kehittämisen kohteiden tunnistaminen on kuitenkin yksilön vastuulla”, Koskimaa kommentoi.
Kysely tehtiin nyt kolmatta kertaa, ja siihen vastasi noin 1 200 vakuutusalan työntekijää.