Päättäjiltä vahva tuki FA:n hallitusohjelmatavoitteille: finanssivalvojien tuettava myös kasvua ja soteen tarvitaan julkinen palvelulupaus

• Finanssiala ry:n (FA) hallitusohjelmatavoitteet saavat laajaa kannatusta päättäjien ja sidosryhmien keskuudessa, paljastaa Aula Researchin päättäjäkysely.
• 84 prosenttia vastaajista tukee sitä, että Finanssivalvonnan tehtäviin lisätään talouskasvun ja kilpailukyvyn edistäminen.
• 83 prosenttia katsoo, että soten julkinen palvelulupaus pitäisi määritellä nykyistä tarkemmin. Tuki palvelulupaukselle on kasvanut päättäjien keskuudessa selvästi vuodesta 2015.
• Kysely paljastaa myös poliittisia jakolinjoja erityisesti verotuksessa, kansankapitalismissa ja YEL:n pakollisuudessa.

Finanssiala ry (FA) tarjoaa tulevalle hallitukselle eväitä, joilla Suomesta tehdään parempi kuin Ruotsi ja isompi kuin eilen. Kasvuun tarvitaan tekoja.

”Tarvitsemme rohkeutta ja uudistumista suomalaisten hyvinvoinnin varmistamiseksi. Vaurastuminen kasvattaa taloudellista turvaa, tuo uskoa arkeen ja antaa voimaa yhteisölle. Finanssiala mahdollistaa kasvun, mutta tarvitsee siihen järkevää sääntelyä ja maltillista verotusta. On suuri ilo, että poliittisten päättäjien keskuudessa on laajaa ymmärrystä hallitusohjelmatavoitteillemme”, toteaa FA:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.

FA toimeksiannosta Aula Research toteutti kyselyn, jossa eduskuntapuolueiden keskeiset vaikuttajat ja muut asiantuntijasidosryhmät ottivat kantaa FA:n hallitusohjelmatavoitteisiin.

Enemmistö päättäjistä lisäisi kasvun edistämisen finanssivalvojien tehtäviin

Yksi FA:n talouskasvua vauhdittavista hallitusohjelmatavoitteista on, että finanssivalvojien tehtäviin lisätään kilpailukyvyn ja kasvun edistäminen sekä Suomessa että EU:ssa. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että valvojat arvioisivat päätöstensä vaikutuksia rahoitusvakauden ohella myös finanssialan kykyyn rahoittaa talouskasvua. Tavoite sai vahvan tuen: 84 prosenttia vastaajista oli siitä täysin tai jokseenkin samaa mieltä, ja kannatus ulottui laajasti yli puoluerajojen sekä asiantuntijasidosryhmiin.

”Eduskunta on juuri säätänyt lain, joka mahdollistaisi muidenkin kuin ensiasunnon ostajien lainakaton nostamisen enintään 95 prosenttiin asuntomarkkinoiden laskusuhdanteen rajoittamiseksi. Eli ihmiset pääsisivät jatkossa nopeammin kiinni omistusasumiseen. Tämän toteutuminen on kuitenkin täysin Finanssivalvonnan harkinnan varassa, ja arvioinnin lopputulos voi näyttää erilaiselta riippuen siitä, millainen valvojan mandaatti on”, Ahosniemi huomauttaa.

Yhä useampi päättäjä kannattaa soten julkista palvelulupausta

Toinen yhteiskunnallisesti ajankohtainen tavoite, joka sai vastaajilta merkittävää tukea, on soten julkinen palvelulupaus. 83 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että Suomessa päättäjien pitäisi määritellä tarkemmin palvelulupaus, eli millaisiin verovaroin kustannettaviin julkisiin terveys- ja hyvinvointipalveluihin kansalaisilla on oikeus.

FA on kysynyt julkisen palvelulupauksen tarpeesta jo aikaisemmin päättäjäkyselyissään. Kyselyiden tulosten mukaan päättäjien ja sidosryhmien tuki soten julkiselle palvelulupaukselle on kasvanut selvästi vuosien aikana. Vuonna 2015 63 prosenttia vastaajista kannatti palvelulupauksen määrittelyä. Palvelulupauksen kannattajien osuus on siis kasvanut 11 vuodessa 20 prosenttiyksiköllä.

Julkinen palvelulupaus saa myös Suomen kansalta vahvan kannatuksen. FA:n aiemmin keväällä Norstat Oy:llä teettämästä kyselystä selviää, että 69 prosenttia suomalaisista katsoo julkisen palvelulupauksen olevan tarpeellinen.

”Soteen liittyvät kysymykset ja ratkaisut ovat äärimmäisen vaikeita. Siksi soten ongelmia ei ole vieläkään onnistuttu korjaamaan. Vastausten tulos ja muutos kertoo selkeästi, että nykytila koetaan epävarmaksi ja toimimattomaksi. Toivottavasti hallitusohjelmaneuvotteluissa päättäjät uskaltavat tehdä pitkänäköisiä päätöksiä sotejärjestelmämme korjaamiseksi.”