Tiedonvaihdon ja yhteistyön helpottaminen viranomaisten ja pankkien välillä auttaisi järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Huumekaupan ohella talousrikokset ovat rikollisten liivijengien peruskauraa. Jengit käyttävät esimerkiksi rahanpesuun muulitilejä.
Poliisin ja pankkien tiedonvaihdon helpottaminen ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Handelsbankenin turvallisuusjohtaja Niko Saxholm toteaa, että poliisilla on usein tutkinnalliset intressit pitää tietoja salassa. Voiko poliisi luottaa siihen, ettei pankin edustajalle tietojen antaminen vaaranna tutkintaa?
”Tutkinnallisten tietojen sijaan poliisi voisi yksinkertaisesti kertoa pankeille rikollisryhmiin kuuluvien nimiä. Pankki voisi sitten kertoa, kun rahaa siirtyy näiden henkilöiden tileillä. Rahanpesuilmoitukset menevät niin isoon laariin, että sieltä on vaikea seuloa mitään.”
Tällä hetkellä poliisilla ei ole oikeutta kertoa tuntemiensa rikollisten nimiä pankeille. Myöskään pankilla ei ole oikeutta kertoa poliisille tietojaan esimerkiksi tunnistamansa rikollisen pankkitoimista.
”Nykytilanteessa vastataan vain, jos poliisi tajuaa kysyä ja vain siihen mitä poliisi kysyy”, Saxholm toteaa.
Viime vuonna pankit tekivät yhteensä 9 000 rahanpesuilmoitusta. Niistä vain noin 50 johti esitutkintaan.
Työkaluna väkivalta
Rahanpesulain mukainen velvollisuus ilmoittaa epäilyttävästä liiketoimesta ei muutenkaan ole oikotie onneen.
Rikollisten liivijengien keskeinen työkalu on väkivalta tai sen uhka. Pankin työntekijällä on helposti valittavanaan epäilyttävästä liiketoiminnasta ilmoittaminen tai oma turvallisuus. Saxholm kertoo tapauksesta kymmenen vuoden takaa.
Yli seitsenkymppisen rouvan tilille oli talletettu suuri summa rahaa. Talletushetkellä valvontakameran kuvassa ei näkynyt rouvaa vaan joukko parrakkaita liiviäijiä. Rahanpesuilmoitusta eikä ilmoitusta pankin turvallisuusorganisaatiolle ei koskaan tullut, vaikka lain mukaan toimihenkilön olisi pitänyt kieltäytyä tallettamasta rahaa tilille ja ilmoittaa poikkeuksellisesta tapahtumasta.
”Toimihenkilö talletti rahat ja jätti ilmoituksen tekemättä. Pysyy sillä tavoin itse ja perhe terveempänä”, Saxholm huokaa.
Toimihenkilölle ei luonnollisesti tullut laiminlyönnistä seuraamuksia. Poliisitaustainen Saxholm ymmärtää, että ilmoitus jäi tekemättä.
”Tiedän millaista porukkaa liivimiehet ovat. Ei järkevä ihminen tuollaisessa tilanteessa lähde kyselemään tai haraamaan vastaan.”
Turvallisuusjohtaja Niko Saxholm puhui Finanssialan rikostorjuntaseminaarissa torstaina 31.10.