Yhteiset rekisterit ovat merkittäviä työkaluja pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin kohdistuvien väärinkäytösten ja rikosten torjunnassa. Vahinkorekisteriin kerätään lähes kaikki yksityishenkilöiden tekemät vahinkoilmoitukset, ja sen tarkoituksena on estää korvauksen hakeminen väärin perustein useammasta yhtiöstä.
Vahinkorekisterijärjestelmän hälytys ei sinänsä tarkoita, että vahinkoilmoituksessa olisi jotakin mätää. Rekisteri auttaa vakuutustutkijoita tunnistamaan, mitä tapauksia kannattaa penkoa tarkemmin.
”Iranin Teheraniin matkustanut suomalaismies ilmoitti vakuutusyhtiölle, että hän oli joutunut taksikolarin takia sairaalaan ja sairaalalasku oli ollut 25 000 euroa. Kuitit ja dokumentit vaikuttivat olevan kunnossa. Rekisteri kuitenkin osoitti, että mies oli tehnyt saman ilmoituksen kahteen muuhunkin yhtiöön. Tarkemmassa tutkinnassa ilmeni, että kuitit oli väärennetty eikä mies ollut käynyt koko sairaalassa,” kertoo Finanssialan Keskusliiton vahingontorjunnasta ja turvallisuudesta vastaava johtaja Risto Karhunen.
Vahinkojen rekisteröinti säästää rehellisten vakuutuksenottajien rahoja helpottamalla huijareiden nappaamista, ja se on osoittautunut tehokkaaksi myös huijausten ennaltaehkäisyssä. Rekisterin käytöstä ilmoitetaan kaikissa vakuutustuote-esitteissä.
Myös useat samankaltaiset vahinkoilmoitukset saattavat olla herätteenä tarkempaan vahinkokäsittelyyn.
Vahinkorekisteri on ollut Suomessa käytössä viisitoista vuotta. Vahinkotietoja säilytetään rekisterissä kymmenen vuotta. Vahinkorekistereitä on käytössä myös Ruotsissa, Norjassa, Hollannissa ja Saksassa.
Mustalle listalle
Teheranin sairaalareissusta satuillut mies sai Karhusen mukaan ehdollisen vankeustuomion ja hänet kirjattiin väärinkäytösrekisteriin. Väärinkäytösrekisteriin kirjataan henkilö, josta on tehty rikosilmoitus tai nostettu syyte pankkiin tai vakuutusyhtiöön kohdistuneesta rikoksesta. Mahdollinen päätyminen mustalle listalle näkyy, kun pankki tai vakuutusyhtiö tarkastaa luottotietoja. Väärinkäytösrekisteriin joutuneelle ei ehkä myönnetä vapaaehtoisia vakuutuksia kuin maksusuoritusta vastaan.
”Vakuutusyhtiön huijaaminen voi siis johtaa siihen, ettei huijari voi hankkia rahoitusyhtiön rahoittamamana autoa. Rahoituspäätöksen ehtona on nimittäin kaskovakuutus, ja väärinkäytösrekisterimerkintä saattaa estää kaskon saamisen,” Karhunen sanoo.
Väärinkäytösrekisterit ovat poikkeus pankki- ja vakuutussalaisuudesta. Rekisterit ovat erilliset, eli pankit ja vakuutusyhtiöt eivät näe rekisteritietoja ristiin.
Finanssialan Keskusliiton Vakuutustutkimuksen mukaan 17 prosenttia suomalaisista tuntee jonkun, joka on huijannut vakuutusyhtiötä. Lisäksi 12 prosenttia on sitä mieltä, että on hyväksyttävää liioitella vahingon määrää korvaushakemuksessa. Nämä huijaukset maksaa rehellinen asiakas.