"Jos omat terveystiedot näkisi itse valtakunnallisesta rekisteristä, motivoisi se varmasti parantamaan omaa terveydentilaa", sanoo perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko. Omien terveystietojen käyttöä käsiteltiin Porin SuomiAreenassa tulevaisuuden hyvinvointiin keskittyvässä keskustelussa.
”Mikäli ongelmia on vaikka veriarvojen kanssa, niin kyllähän niiden seuranta ja historiatiedon selailu olisi sellainen elementti, joka rohkaisisi ihmistä parantamaan lukuja ja huolehtimaan sitä kautta terveydestä”, Annika Saarikko jatkoi ajatustaan.
Suomi 100 vuoden päästä – kuka vastaa hyvinvoinnistasi -keskustelun panelistit kokivat, että ihmisten pitäisi ymmärtää itsestään saadun tiedon arvo – sekä itselleen, että muille. Ihmisten arkielämästä pystytään keräämään muun muassa erilaisten kännykkäsovellusten, ostotietojen ja verkkokäyttäytymisen perusteella valtaisa määrä tietoa, jota erilaiset palveluntarjoajat ovat valmiita hyödyntämään. Tulevaisuudessa tietojen avulla ihmisille voidaan tarjota entistä parempia palveluja.
”Suomi voisi hyvin toimia testikenttänä tietojen hyödyntämiselle. My data -ajattelussa avainasemassa on lainsäädäntö”, totesi keskusteluun osallistunut tulevaisuudentutkija Ilkka Halava. Hän peräänkuulutti datan hyödyntämiseen rohkeutta: ”Murrosta on katsottu hyvin paljon uhkien kautta. Suomi on kuitenkin järjestäytynyt maa, joten täällä kokeilun teko olisi turvallista. Avainasemassa on se, että ihmiset oppivat itse hallitsemaan dataansa.”
Keskustelun järjestivät Hyvinvointialan liitto, Suomen Mielenterveysseura, Palvelutili Oy ja Suomen sairaanhoitajaliitto.