Sisäpiirirekisteriuudistus on tervetullut, mutta rahastoyhtiöitä ei tule jättää ulkopuolelle

• Hallitus valmistelee sisäpiirirekisterin pitovelvoitteen poistoa sijoituspalveluyrityksiltä. Velvoite tulisi poistaa samalla myös rahastoyhtiöiltä. Jos velvoite poistetaan vain sijoituspalveluyrityksiltä mutta jätetään rahastoyhtiöille, tavoitteet hallinnollisen taakan keventämisestä eivät täyty.
• Monissa konserneissa ja ryhmissä harjoitetaan molempia liiketoimintoja, jolloin eri vaatimukset toisivat päällekkäisiä prosesseja ja tarpeetonta hallinnollista työtä organisaatioiden sisällä.
• Sisäpiirirekisterisääntely on EU-sääntelyn kanssa päällekkäistä kansallista lisäsääntelyä. Lisäksi sen teho on kyseenalainen, kun se koskee vain kotimaisia yrityksiä ja jättää ulkomaiset kilpailijat ulkopuolelle.

Hallitus valmistelee sisäpiirirekisterin pitovelvoitteen poistamista sijoituspalveluyrityksiltä osana sijoituspalvelulain uudistamista. Tavoitteena on paitsi pyrkiä eroon sijoitustoimintaa rajoittavista kansallisista erityispiirteistä ja keventää hallinnollista taakkaa, myös tuoda sijoituspalveluyrityksiä samalle viivalle ulkomaisten kilpailijoiden kanssa– velvoite koskee nimittäin vain Suomessa toimivia kotimaisia sijoituspalveluyrityksiä.

Pyrkimykset jäävät kuitenkin pahasti puolitiehen, jos rekisterivelvoitetta ei poisteta samalla myös rahastoyhtiöiltä, huomauttaa Finanssiala ry:n (FA) johtava lakimies Jari Virta.

”Kun sijoituspalveluyritysten kansallinen velvoite pitää sisäpiirirekisteriä katsotaan vanhentuneeksi, hallinnollisesti raskaaksi ja EU-sääntelyn kanssa päällekkäiseksi, sama perustelu koskee yhtä lailla myös rahastoyhtiöitä. Enemmistö suomalaisten rahastosijoituksista kohdistuu ulkomaisin rahastoihin ja kotimaiset yhtiöt kilpailevat globaalien jättien kanssa. Miksi asettaa kotimaisille toimijoille lisävaatimus, mitä ei ole muilla?” Virta oudoksuu.  

Virta lisää, että velvoitteen poistaminen ei heikentäisi markkinoiden valvontaa. Tämän on todennut myös Finanssivalvonta omassa lausunnossaan, jossa valvoja ehdottaa velvoitteen poistamista myös rahastoyhtiöiltä.

”Tarvittavat kontrollit toteutuvat EU:n henkilökohtaisia liiketoimia koskevan sääntelyn avulla tehokkaammin – yhdenmukaisesti ja kaikkia toimijoita koskien.”

Puutteellinen uudistus tietäisi sääntelyrumbaa konserneihin

Virta muistuttaa, että suuri osa alan konserneista tai ryhmittymistä harjoittaa sekä sijoituspalvelu- että rahastoliiketoimintaa.

”Jos sijoituspalveluyrityksillä sisäpiirirekisterivelvoite poistuu ja rahastoyhtiöillä säilyy, saman konsernin tai ryhmän sisällä on ryhdyttävä soveltamaan erilaisia vaatimuksia ja ylläpidettävä ylimääräisiä tietojärjestelmiä.”

Seurauksena olisi Virran mukaan päällekkäisiä prosesseja ja tarpeetonta hallinnollista taakkaa.

”Esityksen vaikutusarvioinnissa pitäisikin huomioida kokonaiskustannukset konserni- ja ryhmätasolla”, Virta toteaa.

Vaikka työeläkevakuutusyhtiöillä ei ole samanlaista päällekkäisyyttä EU-sääntelyn kanssa kuin sijoituspalveluyrityksillä ja rahastoyhtiöillä, sisäpiirirekisterin pitovelvoitteita tarkastellessa pitäisi Virran mukaan ottaa huomioon myös työeläkeyhtiöt.

”Myös niillä on omat sisäiset kontrollimekanisminsa. Jos rekisteri poistuu osalta toimijoista, pitäisi yhdenmukaisen kohtelun nimissä myös työeläkeyhtiöiden rekisterivelvoitetta tarkastella jatkossa kriittisesti. Työeläkeyhtiöiden sääntelyä on aikanaan perusteltu yhdenmukaisuudella sijoituspalveluyritysten kanssa – saman yhdenmukaisuuden pitäisi toimia myös säännöksiä purettaessa”, Virta päättää.