Tarve vapaaehtoiselle eläkesäästämiselle ei ole kadonnut mihinkään, sillä vanhuspalvelujen rahoitus vaatii vääjäämättä jatkossa tuekseen myös omaa panosta. Näin arvioi Finanssialan Keskusliiton johtaja Timo Silvola.
Silvolan mukaan nykyinen pitkäaikaissäästämistä koskeva lainsäädäntö on epäonnistunut ja tilalle tarvittaisiin pikaisesti uusia vaihtoehtoja vanhuuteen varautumiseen. Suomesta puuttuu verotukseen liittyvien esteiden vuoksi muun muassa mahdollisuus kertamaksulla rahoitettavaan vakuutukseen, jolla varallisuutta voidaan muuttaa elinikäiseksi eläkkeeksi.
Eläkevakuutusten ja PS-tilien kysyntä on lukuisten eri verokohtelun muutosten myötä ollut viime vuosina erittäin laimeaa. Uusia, yksityisiä eläkevakuutuksia myytiin viime vuonna vain reilut 800 kappaletta. Tänä vuonna määrä on pudonnut entisestään. Parhaina vuosina 2000-luvulla uusia eläkevakuutussopimuksia tehtiin yli 90 000 vuodessa.
”Jotta kansalaiset tietäisivät, mitä palveluja yhteiskunta jatkossa tarjoaa verovaroin ja mihin tarvitaan omaa varautumista, täytyy se kertoa mahdollisimman selkeästi. Se, minkä tasoisiin palveluihin yhteiskunnalla on varaa, selviää ainoastaan laskemalla hintalappu nykyisille yhteiskunnan järjestämis- ja rahoitusvastuulla oleville palveluille. Tämä hintalappu, eli niin sanottu palveluvastuuvelka, pitäisi selvittää mahdollisimman pian”, toteaa Silvola.
Vanhuspalveluissa julkisen sektorin on taattava kohtuullinen palvelujen taso kaikille. Maksukykyisten on kuitenkin aika ottaa itse enemmän taloudellista vastuuta hyvinvointinsa rahoituksesta.”
Finanssialan Keskusliiton kesällä julkaistussa vakuutustutkimuksessa lähes 90 prosenttia kansalaisista uskoi oman kustannusvastuun lisääntyvän terveyspalveluissa ja vanhuuden hoivassa tulevaisuudessa. Suurin osa kansalaisista olisikin valmis omaehtoiseen varautumiseen, jos se olisi nykyistä helpompaa ja houkuttelevampaa.