Talous- ja digiosaamisesta huolehdittava, korkeakoulut tukemaan jatkuvaa oppimista
- Mitä käytännön toimia tarvitaan?
- Yhteiskunnan palvelujen digitalisoituessa läpikotaisin on pidettävä kansalaisten digitaitojen ajanmukaisuudesta huolta. Erityisesti ikäihmisten digi- ja taloustaitoihin on panostettava. Digituen järjestäminen sopisi luontevasti kuntien vastuulle. Digituesta päävastuun ovat kantaneet järjestöt, joiden kanssa Digi- ja väestötietovirasto tekee yhteistyötä.
- Työelämä vaatii jatkuvaa oppimista ja osaamisen päivittämistä. Suuri osa oppimisesta tapahtuu työpaikoilla. Koulutusjärjestelmämme ei juurikaan tue osaamisen kehittämistä kesken työuran muutoin kuin kokonaisin tutkinnoin – työurien jatkuvuuden kannalta tarvittaisiin myös muuta, kuin tutkintoon johtavaa koulutusta. Erityisesti korkea-asteella ei ole taloudellisia kannusteita järjestää muuta, kuin raskasta tutkintokoulutusta.
- Korkeakoulujen ja oppilaitosten on tarjottava jatkuvan oppimisen palveluja tiiviissä yhteistyössä yritysten ja työelämän kanssa niin, että rahoitusmalli tukee sitä.
Suomalaisten velkaantuessa taloustaitojen osaaminen on tärkeässä roolissa. Talousopetusta on peruskoulun opetussuunnitelmassa hyvin, mutta suurin tarve olisi ammatillisen opetuksen puolella. On tärkeää, ettei ammatillisen koulutuksen yleissivistävistä opinnoista luovuta. Siellä talousosaamisen sisältöjä päinvastoin kaivattaisiin lisää.
Hyvät taloustaidot parantavat tasa-arvoa ja lisäävät yksilön mahdollisuuksia elämässä. Lisäpanoksia tarvitaan opettajainkoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen talousopetukseen.
Digitaidot nivoutuvat osaksi taloustaitoja. Arjen sujuminen edellyttää kansalaisten digitaitojen vahvistamista. Erityisesti ikäihmisten digi- ja taloustaitoihin on panostettava.
