Avainlukulistoista on aika siirtyä eteenpäin

Verkkopankkien pahviset, paperiset tai muoviset avainlukulistat olivat reilu parikymmentä vuotta sitten mullistava keksintö. Ne osoittautuivat uskomattoman toimiviksi ratkaisuiksi tunnistaa asiakas sähköisesti verkkopankkiin kirjauduttaessa. Pankkien kehittämä, avainlukulistoihin perustuva tunnistusratkaisu oli niin vetovoimainen, että se levisi vuosien saatossa myös muiden tunnistamista vaativien tahojen, kuten viranomaisten, käyttöön.

Hyvin palvelleen tunnuslukujärjestelmän rinnalle ja osin sen korvaajaksi on lähivuosina tulossa sähköisiä vaihtoehtoja. Ensimmäisenä avainlukulistojen korvaamisesta modernimmilla elektronisilla vaihtoehdoilla kertoi Nordea. Sen suunnitelmissa postitse lähetettävät listat korvautuvat ensi vuoden aikana joko älypuhelimeen asennettavalla, jo käytössä olevalla sovelluksella tai sitten pienellä, ilmaiseksi asiakkaille lähetettävällä tunnuslukulaitteella. Laite on taskulaskimen kokoinen ja varsin helppokäyttöinen. Se arpoo asiakkaalle tunnuslukuja väsymättä ja ilman pelkoa lukujen loppumisesta kesken kaiken.

Myös OP, Danske Bank, S-Pankki ja Aktia ovat alustavasti kertoneet suunnitelmistaan tuoda vaihtoehtoisia ratkaisuja painetuista avainlukulistoista lähitulevaisuudessa. S-Pankki on kertonut tuovansa tunnuslukusovelluksen ensi vuonna ja muut tutkivat aktiivisesti vaihtoehtoja.

Painettujen tunnuslukulistojen korvaajia ilmestyy kuluttajille lähivuosina nopealla tahdilla. On kuitenkin odotettavissa, että tutut ja turvalliset painetut avainlukulistat säilyvät sähköisten versioiden rinnalla vielä tovin. Naapurimaissa, kuten Ruotsissa, Norjassa ja Virossa, elektronisia vaihtoehtoja on jo löytynyt jonkin aikaa.

Paperille, pahville tai muoville tulostetut avainlukulistat yhdistettynä henkilökohtaiseen asiakasnumeroon ja joissain tapauksissa vielä varmentavaan PIN-koodiin tai salasanaan ovat turvallinen tapa varmistua tunnuksia käyttävän ihmisen henkilöllisyydestä. Niin kauan kuin numero- ja tunnuslukulistoja säilytetään siten, etteivät muut pääse niihin käsiksi, on kaikki kunnossa.

Kaiken kaikkiaan digitaaliseen avainlukujärjestelmään tai muuhun vastaavaan ratkaisuun siirtyminen helpottaa pankkiasiakkaan elämää.

Uusissa digitaalisissa tunnistusratkaisuissa turvallisuus on vähintään entisellä tasolla. Kännykässä tai vastaavassa avainlukulaitteessa olevia tunnuslukuja ei pysty esimerkiksi skannaamaan tai kopioimaan kopiokoneessa. Tunnuslukuihin käsiksi päästäkseen on tiedettävä turvakoodi, jolla kännykkä tai laite avataan ja lisäksi vielä sovelluksen turvakoodi.

Digitaaliset avainlukuratkaisut ovat helpotus esimerkiksi näkövammaisille ja muille erityisryhmille, joilla on ollut vaikeuksia pienellä präntättyjen avainlukulistojen kanssa. Digitaaliset avainlukuja tuottavat laitteet mahdollistavat puheohjauksen tai tunnusluvun ääneen luvun. Myös tekstiä voi suurentaa mobiililaitteissa ja tableteissa.

Kaiken kaikkiaan digitaaliseen avainlukujärjestelmään tai muuhun vastaavaan ratkaisuun siirtyminen helpottaa pankkiasiakkaan elämää. Finanssialan Keskusliiton reilu vuosi sitten teettämän tutkimuksen mukaan ihmiset pitivät nykyisiä verkkopankkitunnuksia luotettavina ja helppokäyttöisinä. Jo tuolloin nimenomaan painettujen avainlukulistojen toivottiin kehittyvän digitaalisen ajan vaatimuksia paremmin vastaaviksi.

Yhdessä painettujen avainlistojen kanssa digitaaliset tunnistusratkaisut tuovat tunnistamispalettiin kaivattuja vaihtoehtoja. Kehitys on osa trendiä, jossa paperiin perustuvat palvelut korvautuvat vähitellen digitaalisilla välineillä. Ne ovat monesti asiakkaalle mukavampia, kätevämpiä ja halvempia.

Pahviset, paperiset ja muoviset avainlukulistat toimivat tunnistuskäytössä edelleen hyvin. Niiden on kuitenkin pikku hiljaa aika tehdä tietä uusille sähköisille tulokkaille. Tämä tulee tapahtumaan Euroopan laajuisesti.

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat

Infra ja turvallisuus

Peter Jansson

Johtava asiantuntija

Tunnistaminen ja mobiilimaksaminen